Ympäristöystävällinen tietotekniikan käyttö ja ostaminen
Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) läpileikkaa elämää modernissa tietoyhteiskunnassa. Monet meistä käyttävät arjessa lukuisia teknologioita. Ystävien kuulumiset saamme vaikkapa Facebookista, Instagramista tai TikTokista ja kommunikoimme Snapchatilla, Telegramilla ja WhatsAppilla. Yhteinen illanvietto tarkoittaa pikemmin yhteistä pelaamista ja keskustelua verkossa kuin kokoontumista lautapelin äärelle. Podcastit ovat korvanneet radio-ohjelmat ja televisiommekin on digilähetys.
Olemme digissä kuin kala vedessä, älypuhelin taskussamme ja läppäri tai täppäri edessämme töissä ja vapaa-ajalla. Mietimme kuitenkin harvoin käyttämämme ICT:n ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. ICT-alan vaikutukset ovat kuitenkin laajat. Sen päästöt ovat 3–4 prosenttia kaikista päästöistä ja kasvavat kaikista aloista nopeimmin. Elektroniikkajätettä tuotetaan vuosittain 53,6 miljoonaa tonnia. Tästä kierrätetään Suomessa noin kolmasosa ja sen määrä kasvaa nopeimmin kaikista jätevirroista.
Yksi tietotekninen laite sisältää 800–1000 erilaista ainesosaa ja esimerkiksi iPhonen valmistus vaatii 1400 eri tuotantoketjua. Yhden laitteen raaka-aineiden saamiseksi tarvitsee kaivaa noin 1200 kiloa maa-ainesta, käyttää noin 150 000 litraa puhdasta vettä ja tuottaa yli 200 kg hiilidioksidia. Kolmen vuoden käyttöajalla läppärin päästöistä muodostuu noin 70 prosenttia käytön ulkopuolella, älypuhelimen kohdalla jopa 85 prosenttia. Monet mineraalit ovat konfliktimineraaleja, jotka tuotetaan huonoissa työoloissa, ja laitteet sisältävät myrkyllisiä ikuisia kemikaaleja sekä kevyt- ja raskasmetalleja. Sama pätee infrastruktuurin laitteisiin ja konesaleihin.
Internet ei toimi ajatuksen voimalla, vaan jokaisen bitin liikuttaminen vaatii sähköä.
Ohjelmistot ja palvelut eivät toimi ilman näitä laitteita ja infrastruktuuria. Internet ei toimi ajatuksen voimalla, vaan jokaisen bitin liikuttaminen vaatii sähköä. Pilvipalveluita varten tarvitaan valtavia konesaleja jäähdytyksineen. Esimerkiksi TikTokin selaaminen kuluttaa dataa keskimäärin 134 mb per minuutti, Instagram 15,6 mb per minuutti ja YouTube 24 mb per minuutti. Datansiirto mobiiliverkossa kuluttaa keskimäärin 2,5 kertaa enemmän sähköä kuin kiinteissä ja wlan verkoissa.
Jos haluat ympäristöystävällistä ICT:tä, osta laitteita, joilla on ympäristömerkki. Puhelin kannattaa liittää WLANiin, kun turvallinen verkko on saatavilla ja kodin yhteys kannattaa olla laajakaista mobiiliverkon sijaan. Vältä videoiden katselua puhelimella. Kun puhelin tulee käyttöiän päähän, älä jätä sitä lojumaan laatikon pohjalle. Kopio sen sisältö talteen ja vie laite turvalliseen kierrätykseen. Näillä vinkeillä pääsee hyvin alkuun.
Lue lisää Green ICT -ekosysteemin portaalista
Teksti: Antti Sipilä, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n Green ICT -hankkeiden projektipäällikkö
Kuva: Workshop Pälviä