Monimuotoinen mediaMediametka ry

Mediametka ry on Suomen vanhin mediakasvatuksen ja elokuvakulttuurin asiantuntijajärjestö. Metkan toiminta kehittää kaikenikäisten mediataitoja ja luovuutta. Tärkeänä osana toimintaa ovat eri puolilla Suomea järjestettävät mediakasvatukselliset työpajat, joiden kohderyhmänä ovat kaikenikäiset ihmiset.  

Mediametka järjestää vuosittain erilaisia työpajoja ja koulutuksia, joissa kohdataan kaikenikäisiä ihmisiä. Työpajoja on järjestetty aina varhaiskasvatuksesta ikäihmisille, muokaten sisältöä kohderyhmälle sopivaksi. Metkan työpajojen tarkoituksena on kehittää kriittistä medialukutaitoa, monilukutaitoa sekä luovuutta. Työpajojen teemat, aiheet ja menetelmät vaihtelevat – niissä käsitellään esimerkiksi elokuvaa, tunnetaitoja sekä nettikiusaamista. Yksi suosituimmista työpajoista on ollut disinformaatiota ja valeuutisia käsittelevä työpaja, jonka kohderyhmänä ovat erityisesti yläkoulun ja toisen asteen opiskelijat.  

Disinformaatio-työpajat

Disinformaatiolla tarkoitetaan tahallisesti levitettyä valheellista tai väärää tietoa. Disinformaatiota levitetään usein harhaanjohtamisen ja ristiriitojen aiheuttamisen vuoksi. Epätodenmukaisen informaation levittäjän motiivina voi olla esimerkiksi hyvän tai huonon mielipiteen luominen jostain asiasta tai henkilöstä. Usein disinformaation taustalla on sitä levittävän osapuolen hyötyminen esimerkiksi rahallisesti tai oman kannatuksen nostaminen valheiden avulla. Disinformaatio ja valheellisilla uutisilla vaikuttaminen ovatkin yhdet tärkeimmistä mediakasvatuksellisia kysymyksistä, jonka vuoksi Mediametkan disinformaatiotyöpaja on kehitetty.  

Mediametka on pitänyt useita disinformaatio-työpajoja erityisesti yläkouluikäisille osallistujille. Työpajoissa käsitellään erilaisia viestinnän harhaanjohtavia keinoja, kuten valeuutisia, klikkiotsikoita, propagandaa ja tekoälyä sekä sen avulla luotuja harhaanjohtavia sisältöjä. Pajoissa on tehty erilaisia ryhmätöitä, jotka liittyvät harhaanjohtavan tiedon tunnistamiseen. Työpajoissa on esimerkiksi eroteltu valeuutisia oikeista uutisista, tunnistettu luotettavan uutisen tunnusmerkkejä sekä pohdittu omien asenteiden, mielentilojen ja opittujen tapojen vaikutusta uutisaiheisiin suhtautumiseen. Tekoälyyn ja valokuvamanipulointiin kiinnitetään pajoissa myös huomiota, sillä sosiaalinen media on jo nyt täynnä tekoälysovellusten avulla luotuja videoita ja kuvia. Näitä voi olla vaikea erottaa todellisista valokuvista ja videoista vain nopean vilkaisun perusteella. Tämän vuoksi nuoria onkin kehotettu tutkimaan tällaista materiaalia julkaisevan sivuston muita sisältöä ja tietoja tarkemmin, jos sisältö vaikuttaa epäilyttävältä ja sen alkuperä arveluttaa. 

Kokemuksia työpajoista 

Työpajojen perusteella yläkouluikäisiltä tiedonhaku ja valeuutisten tunnistaminen sujuu ongelmitta. Työpajoihin osallistuneet nuoret osaavat tunnistaa usein jo uutisen aiheesta, pitääkö se paikkansa vai ei. Harhaanjohtavan tiedottamisen termit ovat työpajoista saadun kokemuksen mukaan vielä hieman hakusessa. Sanat, kuten “disinformaatio” tai “misinformaatio”, ovat osoittautuneet monille nuorille uusiksi ja niiden tarkoitusta ei ennen työpajaan osallistumista vielä kunnolla tunnettu. Jotkut osallistujista olivat aiemmin törmänneet tekoälyn avulla luotuihin kuva- ja videomateriaaleihin, mutta niihin ei oltu tarkemmin tutustuttu tarkemmin tai niiden tarkoitusta pohdittu. Tekoälymallit ovat muutenkin niin uusi asia, ettei niitä tunne kovin hyvin moni aikuinenkaan.  

Työpajoista saadun kokemuksen ja kerätyn palautteen perusteella voi todeta, että disinformaatio-työpajat ovat tärkeitä ja niissä läpikäydyt asiat hyödyllisiä. Työpajat ovat osoittaneet, että nuoret tarvitsevat lisää tietoa disinformaatiosta sekä etenkin työkaluja sen tunnistamiseen.  

Teksti: Minna Laakso ja Johannes Repo, Mediametka 
Kuva: Mediametka