Monimuotoinen media

Normit ovat kirjoittamattomia sääntöjä siitä, mitä pidetään normaalina ja toivottavana. Esimerkiksi heterous on normi ja homous taas poikkeavaa. Käsitys siitä, että sukupuolia on kaksi eikä suinkaan enemmän, on myös normi. Isän, äidin ja heidän lastensa ydinperhe on myös normi, kuten myös rakkaussuhteet, joissa on vain kaksi ihmistä.

Usein media kertoo pääasiassa vain normin mukaisista ihmisistä ja heidän suhteistaan. Tämä jättää piiloon sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä, erityisesti muunsukupuolisia, sateenkaariperheitä ja monisuhteisia ihmisiä.

Medialukutaitoon sisältyy kyky katsoa tekstejä, kuvia ja videoita pinkkien silmälasien läpi. Keitä ei näy lainkaan? Ja jos näkyy, miten he näkyvät?

Vähemmistönuorten ääni ei kuulu

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat mediassa joskus paljonkin esillä, kuten kesäkuussa Pride-kuukauden aikana, ja joskus he loistavat poissaolollaan. Mediat käsittelevät sateenkaariasioita eri tavoin riippuen siitä, kuinka avoimia tai konservatiivisia ne ovat.

Mediasisällöstä ei aina käy selkeästi ilmi, mikä on jonkun mielipide sateenkaari-ihmisistä ja mikä on oikea fakta. Usein nämä asetetaan jopa rinnakkain ja samanarvoisiksi. Siksi medialukutaitoon kuuluu myös tunnistaa, milloin kyse on jonkun syrjivästä mielipiteestä eikä lainkaan faktasta, jota tiede ja ihmisten arkikokemukset tukevat.

Tällä hetkellä keskustellaan julkisuudessa ja politiikassa translain uudistamisesta ja nuorten oikeudesta saada määritellä oma sukupuolensa. Medialukutaitoa on se, että tunnistaa kuka kenenkin asioista puhuu ja miten. Usein transnuorten kokemukset ja tarpeet jäävät aikuisten mielipiteiden jyräämiksi. 

Räikeät valheet ja sateenkaari-ihmisten leimaaminen eivät kuulu mediaan ja sananvapauden piiriin. Niistä voi kuka tahansa tehdä kantelun tai raportoida palveluiden ylläpidolle. Yleisönä saamme vaatia ihmisoikeuksia ja itsemäärittelyä kunnioittava mediasisältöä.

Teksti: Eliisa Alatalo
Setan viestinnän asiantuntija
Kuvitus: Pinja Teponoja