Toimitukselta

Digitaitojen ja kriittisen medialukutaidon opetuksen tarve kasvaa mitä vanhemmista oppilaista on kyse. Moni opettaja kokee, että aika ei riitä kaikkeen. Paraisilla haasteeseen haetaan ratkaisua Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman kautta.

Maailma oli erilainen, kun Sebastian Ducander aloitti opettajana. Muutama vuosikymmen takaperin kouluissa ei vielä niin laajasti keskusteltu tietokoneen käytöstä opetuksessa. Sitten kouluihin ostettiin laitteita, mutta digitaalisten taitojen opetukseen ei oikein ollut aikaa eikä osaamista.

Taitojen täydentäminen vaatii sekä opettajilta että koululaisilta edelleen ymmärrystä, mutta nykyään digiloikka on asia joka kouluissa oikeasti ja laajalti tapahtuu. Oppilaista ja opettajista moni tuntee kannettavan tietokoneen ja mobiililaitteen kuin omat taskunsa ja sama koskee sovelluksia. Ihmiset kuitenkin omaksuvat asioita eri tahtiin. Koulun tehtävä on tasata eroja.

– Jos oppilaat kysyvät, kerron olevani tietojenkäsittelyn opettaja. Sitä työni käytännössä onkin. Käyn paljon eri kouluissa kertomassa tekijänoikeuksista ja joskus ohjelmoinnista, tai sitten annan vinkkejä vaikkapa Google Slidesin käyttöön, Sebastian Ducander sanoo.

Monipuoliseen työnkuvaan sisältyy se, että Ducander voi myös osallistua opetukseen varsinaisen opettajan tukihenkilönä kertoakseen hänelle – ja oppilaille – miten konetta ja nettiä voi hyödyntää meneillään olevassa opetuksessa ja omien mediatuotosten tekemisessä.

– Silloin opettaja voi keskittyä itse aiheeseen, kertoa mitä hän haluaa projektilta. Minä voin sitten näyttää miten se tehdään.

Paraisilla ja Länsi-Suomen saaristossa työskentelevä Ducander kiertää eri kokoisten koulujen lisäksi eri-ikäisten suomen- ja ruotsinkielisten oppilaiden parissa. Oppilaita ovat niin alakoululaiset kuin lukion oppilaat. Usein myös opettajat ovat oppilaita.

Eräänlaisen tietopankin työtä tekevän Ducanderin tehtävät mahdollistaa Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma, joka on osa opetus- ja kulttuuriministeriön laajempaa Oikeus oppia -kehittämisohjelmaa.

Kehittämisohjelmassa Kansallinen audiovisuaalinen instituutti vastaa medialukutaidon ja ohjelmointiosaamisen osakokonaisuuksista ja Opetushallitus tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen osakokonaisuudesta.

Parainen haki ja kaupungille myönnettiin 70 000 euron avustus. Se mahdollistaa sen, että Sebastian Ducander ja ryhmä tutor-opettajia, siis eräänlaiset opettajien opettajat, jalkauttavat kehittämisohjelman tavoitteet.

Parempi tulevaisuus

Vuonna 2016 Paraisilla alettiin puhua suunnitelmista, joilla kehittää systemaattisesti ja pitkäjänteisesti lasten, nuorten ja aikuisten digiosaamista. Alkuun se tarkoitti täälläkin lähinnä sitä, että kouluihin hankittiin laitteita niin pitkälle kuin rahat riittivät. Sebastian Ducander tarttui muutokseen.

– Kaikenlainen kehittäminen on aina kiinnostanut minua. Tekniikka sinänsä ei innostanut, ja minua hirvitti ajatus siitä, että opettaisin esimerkiksi ohjelmointia ja tiedonhakua muille. Toisaalta olimme koko kaikki vasta aloittelijoita. 

Opettajilla riittää työtä ilman härpäkkeitä ja sovelluksia, sillä vaikka ne ovat tuoneet koko maailman kyläkouluun, ei kyläkoulu millään ehdi joka paikkaan. Tietoa on saatavilla mediastakin huikeat määrät, mutta sen siivilöiminen vaatii paljon.

– Käytäntö vaihtelee. Joillain pienillä kouluilla on yhteinen tutor-opettaja, kun taas isommissa opinahjoissa saattaa olla kaksi tutoria. Yhteistä heille on, että viikko-ohjelmaan sisältyy muutama tunti, jonka he käyttävät muiden opettajien ohjaamiseen.

Teksti ja kuva: Tommy Pohjola & KAVI

Lue lisää www.uudetlukutaidot.fi