Monimuotoinen mediaSuomen Kotiseutuliitto

Paikalliset sosiaalisen median ryhmät ovat merkittävä yhteisöllisyyden luoja. Toisinaan Facebook-keskusteluissa esiintyy kuitenkin kirjoittelua, joka paljastaa kirjoittajansa ennakkoluuloisuutta vieraita kulttuureita ja vieraan näköisiä ihmisiä kohtaan. Mitä voidaan tehdä, jotta someryhmien keskustelukulttuuri kehittyisi ja kaikki voisivat tuntea itsensä yhtä tervetulleiksi osaksi paikallista yhteisöllisyyttä? 

”Verkkoyhteisöjen inklusiivisuuden edistäminen vaatii sitoutumista, harkintaa ja harjoittelua. Inklusiivisuus toteutuu ympäristössä, jossa kaikki tuntevat olonsa tervetulleiksi ja arvostetuiksi taustastaan ja identiteetistään riippumatta”, demokratiaan ja kansalaisyhteiskuntaan erikoistunut tutkija ja filosofi Henrik Rydenfelt toteaa.   

Rydenfelt on filosofian tohtori, Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian ja viestinnän dosentti, Etiikka.fi-blogin vastaava toimittaja sekä Julkisen sanan neuvoston varapuheenjohtaja. Hän on toiminut lisäksi Viestinnän eettisen neuvottelukunnan puheenjohtajana. 

Inklusiivisuudella tarkoitetaan yhdenvertaista ja syrjimätöntä sekä kaikkia osallistavaa ja mukaan ottavaa toimintatapaa. 

Hyvä ohjeistus on keskeinen osa avointa someryhmää

Yksi Rydenfeltin suosittelema keino tavoitella inklusiivisuutta on luoda läpinäkyvät ja selkeät ohjeistukset, jotka edistävät kunnioittavaa vuorovaikutusta. Ohjeistuksessa keskeistä on kaikenlaisen syrjinnän ja häirinnän torjunta. Lisäksi yksityiselämän suoja ja toisen henkilökohtaisen elämän kunnioittaminen ovat keskeisiä varsinkin, kun käsitellään arkaluonteisia aiheita tai henkilökohtaisia kokemuksia.  

Ammatillisille aloille suunnatut eettiset ohjeet, kuten Journalistin ohjeet, Viestinnän eettiset ohjeet ja Taide- ja kulttuurialan eettinen ohjeisto eivät Rydenfeltin mukaan sellaisenaan välttämättä sovi someryhmiin.  

”Ohjeisiin kannattaa kuitenkin tutustua oman toiminnan kehittämisen ja reflektion apuna. Lisäksi Etiikka.fi-sivustolla on julkaistu Reilun somen säännöt, joista voi olla hyötyä omien ohjeiden laatimisessa”. 

Erilaisista taustoista mukaan päätöksentekoon

Monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta voi Rydenfeltin mukaan edistää myös yhteisön johtamisessa ja päätöksenteossa ottamalla aktiivisesti mukaan erilaisista taustoista tulevia henkilöitä.  

Joissakin tapauksissa voi olla tarpeen järjestää rajattuja ja moderoituja keskustelualueita tai tukiryhmiä, joissa osallistujat voivat jakaa kokemuksiaan ja tunteitaan ilman pelkoa asiattomasta kritiikistä. 

”Inklusiivisuus on prosessi, joka vaatii jatkuvaa arviointia ja mukautumista”, Rydenfelt toteaa.   

Se edellyttää, että yhteisö pysyy avoimena palautteelle ja valmiina muuttumaan ja kehittymään. Katto-organisaatioiden tarjoama koulutus ja opasmateriaali ovat hyödyksi, jotta erilaisia näkökulmia kyetään ymmärtämään ja ongelmatilanteita välttämään. 

Webinaari someryhmien ylläpitäjille ja jäsenille

Kotiseutuliitto järjestää 8. helmikuuta 2024 etäluennon sosiaalisen median paikallisryhmien ylläpitäjille ja jäsenille. Luennon ajatuksena on auttaa ryhmiä kehittämään keskustelukulttuuria sellaiseksi, että kaikkien paikallisten ihmisten on mukava osallistua keskusteluun ilman huolta syrjityksi tulemisesta tai epämiellyttävän kielenkäytön kohteeksi joutumisesta.  

Luennoitsijana on tutkija ja filosofi Henrik Rydenfelt. Luento on osa sekä Kotiseutuliiton ylisukupolvista Mestarit ja kisällit -kehittämishanketta että Mediataitoviikkoa. Yleisöllä on mahdollisuus esittää aiheeseen liittyviä kysymyksiä tilaisuuden yhteydessä. 

Ilmoittautuminen: www.kotiseutuliitto.fi/tapahtumat  

Mestarit & kisällit -mallissa kukin mestaroi vuorollaan 

Mestarit & kisällit on ylisukupolvista kotiseutu- ja kulttuuriperintötyötä, joka kokoaa eri sukupolvet yhteen. Kaikki voivat oppia uutta toinen toisiltaan, ja toiminta on vastavuoroista.   

Lapsista, nuorista ja ikäihmisistä koostuvat ryhmät suunnittelevat toimintansa itse ja ryhmän vahvuuksia hyödyntäen. Ikäihmisillä on usein perinnetaidot hyvin hyppysissään. Nuoret taas taitavat yleensä perinteen tallentamisen ja vaikkapa somessa jakamisen taidot.   

”Toiminta voi liittyä kotiseutuun, perinteisiin tai kulttuuriympäristöön. Tärkeää on yhdessä tekeminen sekä kohtaaminen”, Mestarit & kisällit -toiminnan koordinaattori Riina Koivisto toteaa.  

Ryhmässä voi esimerkiksi leipoa, retkeillä, tehdä käsitöitä, maalata, tarinoida tai näytellä. Ryhmässä voidaan myös elvyttää jotain vanhaa perinnettä. Tärkeää on, että kaikki osallistuvat suunnitteluun ja kukin osallistuja saa vuorollaan toimia sekä mestarina että kisällinä eli opettajana ja oppilaana. 

Hanketta on toteutettu onnistuneesti eri puolilla Suomea. Tässä hankevaiheessa toimintaa pilotoidaan monikulttuurisissa ryhmissä. Mestarit & kisällit -toimintamalli sai Euroopan kulttuuriperintöpalkinnon vuonna 2022. 

Lisätietoa Mestarit & kisällit -toiminnasta. 

Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö ja yksi maan suurimmista kansalaisjärjestöistä. Kotiseutuliitto vaalii kulttuurin monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä, nostaa esille paikalliskulttuureita, tukee kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskunta- ja aluesuunnitteluun. Liiton jäsenistöön kuuluu noin 750 kotiseutu-, kaupunginosa- ja muuta yhdistystä, yli sata kuntaa ja maakuntien liitot. Kotiseutuliiton jäsenkentässä toimii noin 150 000 aktiivista kansalaista.  

Kotiseutuliitto viettää tänä vuonna 75-vuotissyntymäpäiväänsä. Liitto juhlii juhlavuottaan ympäri Suomea esimerkiksi yhteisten juhlakahvien merkeissä sekä järjestämällä kilpailuja, joiden avulla sen jäsenistön hienointa toimintaa saadaan esiin. 

Lisätietoa Kotiseutuliiton verkkosivuilla www.kotiseutuliitto.fi ja somekanavilla Facebookissa, Instagramissa, X:ssa, Flickrissä ja Youtubessa.

Teksti: Anna-Maija Halme, viestintäpäällikkö / Suomen Kotiseutuliitto
Kuva: Susanna Kekkonen Noon