Miten käsitellä liiallisen mediankäytön haittoja varhaiskasvatuksessa?
Keskustelu pienten lasten mediankäytöstä ja sen vaikutuksista on ollut viime vuosina yhä ajankohtaisempaa. Erilaisten mediavälineiden ja älylaitteiden käyttö on kasvanut huomattavasti, eikä niiden merkitystä lapsuuteen voida enää vähätellä. Parhaimmillaan media ja erilaiset digitaaliset ympäristöt voivat tarjota lapsille monipuolisia oppimisen mahdollisuuksia, mutta liian runsas käyttöaika tuo usein mukanaan haasteita, jotka näkyvät kodin lisäksi myös varhaiskasvatuksessa.
Varhaiskasvatus on merkittävä kasvukonteksti lapsen elämässä. Se huomioi kokonaisvaltaisesti kasvun ja kehityksen eri vaiheet ja osaamisen alueet. Siksi onkin erityisen tärkeää, että myös varhaiskasvatuksessa tuetaan pedagogisesti lapsen medialukutaidon kehittymistä sekä ohjataan häntä käyttämään mediaa turvallisesti.
Liiallisen mediankäytön on todettu vaikuttavan haitallisesti lapsen kasvuun ja oppimiseen. Varhaiskasvatuksen arjessa nämä vaikutukset näkyvät muun muassa: kielenkehityksen hidastumina, sosiaalisissa tilanteissa, leikkitaidoissa, motoristen taitojen oppimiseen liittyvinä haasteina sekä lyhytjänteisyytenä ja keskittymisvaikeuksina arjen toiminnoissa. Yhä useampi varhaiskasvattaja tuo esille huolensa siitä, että nämä haasteet korostuvat erityisesti sellaisten lasten kohdalla, jotka viettävät kotonaan runsaasti aikaa median parissa, usein ilman aikuisen ohjausta.
Lapsen mediankäytöstä vastuu on aina ensisijaisesti aikuisella. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden tulisikin pyrkiä keskustelemaan riittävän avoimesti vanhempien kanssa lapsen mediankäyttöön liittyvistä huolenaiheista. Huoli lapsen mediankäytöstä on yhtä tärkeä kuin muutkin kasvuun ja kehitykseen kohdistuvat huolenaiheet, minkä takia varhaiskasvattajien on tärkeä välittää vanhemmille riittävästi tietoa tekemistään havainnoista lapsen mediasuhteeseen liittyen.
Vanhemmat sekä varhaiskasvatuksen ammattilaiset yhteistyössä ohjaavat ja tukevat lapsen turvallista mediankäyttöä. Tasapaino median ja muun elämän välillä vaikuttaa myönteisesti lapsen digihyvinvointiin ja vahvistaa hänen mahdollisuuksiaan kasvaa vastuulliseksi mediankäyttäjäksi.
Media ja digiympäristöt oikea-aikaisesti sekä sopivissa määrin käytettynä rikastuttavat lapsen arkea ja voivat osaltaan motivoida uusien taitojen oppimiseen, kunhan niiden käyttö ei vie liikaa aikaa kasvokkain tapahtuvalta päivittäiseltä vuorovaikutukselta ja läsnäololta.
Teksti: Mella Lehtonen, varhaiskasvatuksen opettaja, digikasvattaja, Mediamielen perustaja
Kuva: Andrew Seaman / Unsplash