Kolumni: Arkistojen parhaille uusi elämä
Kaivelin eräänä päivänä toimistolla kaappia, jossa kynien, vihkojen ja muiden perinteisten toimistotarvikkeiden lisäksi säilytämme kansioita aiempien vuosien projekteista ja painotuotteista. Muutama isohko mappi täynnä oppaita, tehtävävihkosia, lehtiä, selvityksiä, mainoslippusia. Selailin niitä menneitä muistellen; joistakin nousi hauskoja ja lämpimiä ajatuksia ja toisista taas muistui mieleen kiire ja rutistus, jota projektin maaliin saattaminen vaati. Osa materiaaleista on vielä aktiivisesti käytössä, toisista on jo aika jättänyt. Paljon osaamista ja paljon työaikaa noihin kansioihin kuitenkin sisältyy.
Kun riittävän kauan tekee töitä mediakasvatusta suunnitellessa, väistämättä alkaa törmäämään tuttuihin ideoihin. Aina kun tiimissä herää ajatus uudesta aiheesta, josta pitäisi tuottaa tietoa, mieli kääntyy oman arkiston puoleen ja penkoo sieltä vastaavuuksia. Usein niitä löytyykin, jos ei omia niin muiden tahojen tuottamia. Sitten on se pohdinnan paikka: lähdetäänkö tästä aiheesta tekemään jotain uutta vai jatketaanko vanhalla sisällöllä?
Entäpä jos mentäisiinkin siitä välistä: otetaan hyväksi havaittu ja toimiva konsepti, ja päivitetään se tähän hetkeen sopivaksi. Aiemmat panostukset tulevat edelleen huomioiduksi, mutta pienillä kohdennuksilla saadaan tässä ajassa kiinni olevaa sisältöä. Kiertotalouden periaatteita voi siis hyvin harjoittaa myös mediakasvatuksen parissa.
Tukea tutuista konsepteista
KAVIn mediakasvatuksessa painotetaan vuonna 2023 mediakasvatuksen näkyväksi tekemisen teemaa. Teeman tavoitteena on innostaa meitä mediakasvatusalan toimijoita pohtimaan tapoja, joilla oman työn tuloksia ja samalla mediakasvatusta saadaan näkyvästi esille. Yksi keino lisätä työn ja sisältöjen tunnettuutta on panostaa konseptointiin ja suunnitelmalliseen kehittämiseen. Valitaan sieltä arkiston kätköistä se loistava toimintamalli ja päivitetään se, siinäpä valmis konsepti-idea. Tai sitten kehitetään malli, jota voidaan helposti toisintaa pidemmän aikaa. Yksi esimerkki tällaiseksi tarkoitetusta mallista on Uudet lukutaidot -ohjelmassa kehitelty Polkuja uusiin mediailmiöihin -sarja, jonka kautta päästään ajankohtaisiin aiheisiin kiinni suhteellisen pienellä vaivalla ja nopeasti. UL-ohjelman päätyttyä ilmiösarjaa jatketaan KAVIn muissa projekteissa.
Joskus vanhalle sisällölle on parempi sanoa hyvästit eikä edes yrittää kevyempää päivittämistä. Tästä käy esimerkiksi KAVIn vuonna 2014 julkaisema Seksiä mediassa – opas. Aikanaan hyvin palvellut ja toimiva kokonaisuus oli joiltakin keskeisiltä osiltaan jo vanhentunutta tietoa 2020-luvulla. Mediaan ja seksuaalisuuteen liittyvä opas haluttiin kuitenkin pitää KAVIn sisältövalikoimassa ja se tuotettiin kokonaan uudestaan niin sisällöiltään kuin julkaisumuodoiltaan. Aiemmasta materiaalista saatiin kuitenkin hyvä pohja ja muistissa oli myös kokemuksia aiemmasta tuotantoprosessista.
Niin, vielä se toimistokaappi. Kaikista arkiston helmistä silmiini osuivat eräs suosittu opas ja jatkotutkimusta kaipaava selvitys. Ehkäpä seuraavassa viikkopalaverissa otan ne esille ja kysyn kollegoilta, olisiko niiden aika saada uusi elämä.
Teksti: Julia Alajärvi, erityisasiantuntija, KAVIn mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö
Kuva: Nuthawut Somsuk/iStock