Inklusiivisen mediakasvatuksen merkitys osallisuuden, hyvinvoinnin ja elämänhallinnan tukena

Mediakasvatuksen merkitys korostuu mediaympäristöjen jatkuvassa kehityksessä. Nopeasti kehittyvä generatiivinen tekoäly on monipuolistanut entisestään informaation hakua, tulkitsemista, tuottamista ja luomista. Tietoa on tarjolla helpommin ja nopeammin kuin koskaan ennen ja se on pirstaloitunut moniin eri kanaviin.

Tietotulva myös koukuttaa, kuormittaa ja haastaa hyvinvointia. Yhä useamman on entistä vaikeampaa keskittyä, irrottautua mediaympäristöistä, löytää tasapaino työn, vapaa-ajan ja levon välillä, arvioida tiedon luotettavuutta sekä pysyä mukana tietoyhteiskunnan digitaalisessa kehityksessä.  

Tämä on haastavaa kaikille, mutta erityisen hankalaa se voi olla heille, joilla on jonkinlaisia kognitiivisia vaikeuksia. Oppimisvaikeudet, kuten esimerkiksi lukivaikeus, ovat kehityksellisiä tiedonkäsittelyn ongelmia, joiden syy on aivojen synnynnäisesti erilaisessa tavassa käsitellä informaatiota. Oppimisvaikeuksien esiintyvyydeksi arvioidaan noin 10–15 prosenttia.

Ilman tukea oppimisvaikeudet voivat vaikuttaa merkittävästi opiskelumenestykseen, työssä selviytymiseen, mielen hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänhallintaan. Tutkimusten mukaan oppimisvaikeudet lisäävät riskiä mielenterveyden pulmiin. Myös monet mielenterveyden pulmat vaikuttavat väliaikaisesti tiedonkäsittelyyn ja oppimiskykyyn, vaikka ei olisi oppimisvaikeutta. Kyse on siis isosta joukosta ihmisiä, joita asia koskettaa.  

Inklusiivisessa mediakasvatuksessa tulee huomioida ja auttaa kompensoimaan oppimisen haasteita kokevien medialukutaidon puutteita.

Inklusiivisessa mediakasvatuksessa tulee huomioida ja auttaa kompensoimaan oppimisen haasteita kokevien medialukutaidon puutteita. Yksi keskeinen kompensoinnin keino on oppimista ja työtä sujuvoittavat digivälineet. Vaikka digitalisaatio haastaa, se myös tarjoaa mahdollisuuksia osallistua, oppia, omaksua ja välittää tietoa monikanavaisesti. Erilaisilla laitteilla ja ohjelmilla voidaan helpottaa mm. lukemista, kirjoittamista, keskittymistä, muistamista ja muuta tiedon käsittelyä. Itseään ja osaamistaan on mahdollista ilmaista myös kuvin, videoiden ja äänitteiden avulla lukemisen ja kirjoittamisen ohella.

Tekoälyä voi pyytää selkeyttämään pitkä teksti tiiviiseen muotoon tai pyytää vinkkejä ajan- tai tehtävienhallintaan. Tekoälyn kanssa voi myös harjoitella vaikeiden tunteiden ilmaisua tai miten toimia jännittävässä tilanteessa. Hyötyjen ohella on tärkeää ymmärtää myös haasteet ja rajoitteet, joita digivälineiden ja tekoälyn käyttöön liittyy.  

Mediakasvatuksen toimijoilla on suuri merkitys oppimista ja työtä sujuvoittavien digivälineiden tietouden lisäämisessä. Inklusiivinen mediakasvatus ohjaa turvalliseen, hyvinvointia, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta edistävään median käyttöön. Erilaisten oppijoiden liitto haluaa tukea mediakasvatuksen toimijoita kasvattamalla tietoutta oppimista ja työtä sujuvoittavista välineistä ja keinoista. Tarjoamme ohjausta, neuvontaa, vertaistukea, kokemustietoa, koulutuksia ja tapahtumia oppimisen vaikeuksia kokeville, heidän läheisilleen sekä ammattilaisille.  

Mediataitoviikon tapahtumia:  

6.2. klo 14-15.30 Tekoälystä tukiälyksi! Miten hyödynnät tekoälyä arjessa? Erilaisten oppijoiden liitto ja Suomen klubitalot 

5.2-11.2.2024 Päivittäiset hyvinvointia ja oppimista edistävät digivinkit Erilaisten oppijoiden liiton Instagramissa

Lisätietoa: 

Erilaisten oppijoiden liiton nettisivut www.eoliitto.fi
Oppimisen apuvälinekeskus www.eoliitto.fi/oppimisen-apuvalinekeskus
Oppimisen apuvälineitä www.mydyslexia.fi

Teksti: Riikka Marttinen, erityisasiantuntija, Oppimisen apuvälinekeskus, Erilaisten oppijoiden liitto 
Kuva: Riikka Marttinen Microsoft Designer/DALL-E 3 tekoälyä hyödyntäen

Jaa:

Sinua saattaa kiinnostaa