Ikääntyneiden medialukutaidoissa korostuu saavutettavuus
Yksi suurimmista ikääntyvien ja vanhojen ihmisten digiosallisuutta heikentävästä tekijästä on pelko huijatuksi tulemisesta ja muusta verkkorikollisuudesta. Medialukutaitojen vahvistuminen lisää turvallisuuden tunnetta digipalveluissa.
Media ja sen eri muodot ovat tulleet yhä lähemmäksi digitalisaation myötä, myös ikääntyneillä kansalaisilla. Haasteena voi kuitenkin olla, miten ja millaiseen tietoon pääsee käsiksi ja miten sitä tietoa käsitellään. Disinformaatio ja huijaukset ovat tätä päivää, ja huijarit ovat tulleet entistä taitavammiksi. Luottamus tietoon voi olla heikentynyt tai vääristynyt. Medialukutaitojen vahvistamisella esimerkiksi tuetaan ikääntyneiden taitoja tunnistaa verkossa oikea ja väärä tieto, suhtautua kriittisesti liian hyviltä kuulostaviin tarjouksiin ja tehdä turvallisia ja vastuullisia valintoja verkossa liikkuessa.
Ikääntyneet toivovat selkeämpää puhetta ja opastusta medialukutaitoihin
Medialukutaitojen ”häivyttäminen” osaksi digitaitoja voi haastaa ikääntyneitä, miksei digiopastajiakin, hahmottamaan, mistä digitaidot kokonaisuudessaan koostuvat ja mitä tarpeita yksilöillä lopulta digitaitoihin liittyen on. Kyse on myös medialukutaitojen saavutettavuudesta. Joku saattaa kaivata apua teknisissä asioissa, toinen kaipaa tietyssä digipalvelussa asioimisen opastusta. Mutta osaavatko ikääntyneet riittävän usein sanottaa sitä, että tarvitsevat tukea ja opastusta myös mediakriittisyyteen, disinformaation tunnistamiseen tai mediassa tapahtuvaan vuorovaikutukseen? Näihin tarvitaan selkeitä, omia opastushetkiä tai perehtymistä.
Saavutettava mediasisältö helpottaa mediakriittisyyttä ja vuorovaikutusta
Saavutettavuus on valtava kokonaisuus, kuten ovat digitaidotkin. Teknisellä saavutettavuudella on oma roolinsa turvalliseen ja sujuvaan verkossa toimimiseen, mutta medialukutaitoihin saavutettavuus liittyy erityisesti kielen ja ymmärrettävyyden osalta.
Selkokieli on hyvä ja kaikkia yhteiskunnan jäseniä palveleva ratkaisu
Niin sanottu digikieli aiheuttaa erityisesti ikääntyneille haasteita. Liian tekninen, englannista johdettu tai uudis- ja trendisanoja vilisevä teksti aiheuttaa enemmän hämmennystä kuin ymmärrystä. Jos käyttäjä ei ymmärrä digipalveluissa käytettävää kieltä, ei palveluita silloin uskalla käyttää. Ei ole tavatonta, että ikääntynyt epäilee ihan aitoa verkkosivua huijaussivuksi vain sen vuoksi, että verkkosivun toteutus on kehno, eikä sisältökään ole ymmärrettävää. Tietoon on myös vaikea luottaa, jos sitä ei saa varmennettua mitenkään. Jos verkkosivuilla tulee haasteita tai jokin siellä epäilyttää, on palveluntarjoajaan nykyään vaikea saada perinteistä puhelinyhteyttä. Numeroita ei välttämättä ole ja ainut yhteydenpitokanava saattaa olla robotin kanssa käytävä chat -keskustelu.
Selkokieli on hyvä ja kaikkia yhteiskunnan jäseniä palveleva ratkaisu siihen, että mediasisältö ymmärretään ja että mediasisällön kriittinen arviointi on helpompaa.
Median luoma kuva ikääntyneistä toteuttaa itseään
Medialla itsellään on suuri rooli siinä, uskaltautuvatko ikääntyneet digipalvelujen ja -median käyttäjiksi. Jos digitalisaatiosta ja ikääntyneistä puhutaan samassa yhteydessä kerta toisensa jälkeen negatiivisesti, mikä on se kuvasto, mitä tarjoamme heistä? Median tuottamilla tarinoilla on valtava merkitys siinä, uskooko ikääntynyt itse kyvykkyyteensä ja motivaatioonsa ottaa käyttöön sisältöjä ja tietoa digitaalisesti. Kun taito tuottaa, vaikuttaa ja olla vuorovaikutuksessa mediassa vahvistuu, näemme toivottavasti tulevaisuudessa enemmän moninaisia ikääntyviä ja vanhoja ihmisiä itse toimijoina, esikuvina ja tasavertaisina kansalaisilla digitaalisissa ympäristöissä.
SANASTO
Digiosallisuus
Osallisuuden toteutumista digitaalisessa ympäristössä.
Digipalvelu ts. digitaalinen palvelu
Verkkosivusto tai mobiilisovellus sekä siihen liittyvä sisältö. Digipalvelut voidaan luokitella julkisiin, yksityisiin, vapaa-ajan ja työhön liittyviin palveluihin. Esimerkiksi julkisissa digipalveluissa on julkinen terveydenhuolto ja verotus, yksityisissä digipalveluissa pankkiasiointi. Vapaa-ajan digipalveluihin kuuluu kaikki arjen asiointi yhteydenpidosta, ostoksista ja harrastuksista lähtien.
Saavutettavuus
Digitaalisten palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen, ylläpitoon ja päivittämiseen liittyvät periaatteet ja tekniikat, jotta erilaiset käyttäjät erilaisine tarpeineen pystyvät tasavertaisesti käyttämään digitaalisia palveluja esimerkiksi pysyvästä tai tilapäiväsestä vammasta tai kognitiivisen toimintakyvyn heikentymisestä huolimatta. Saavutettavuudessa on ainakin myös ei-digitaalisen tiedon ulottuvuus.
Lähteinä tekstissä on käytetty muun muassa Ikäteknologiakeskuksen tuottamia selvityksiä sekä digipalvelulakia.
Teksti: Suvi Hiltunen, vastaava suunnittelija, Ikäteknologiakeskus, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry