TekoälyFaktabaari

Tekoälyn aikakaudelle on tyypillistä nopea muutos, ja kehitysaskeleita tulee nopeammin kuin päivän sanomalehtiä painosta. Algoritmien vaikutus, tekoäly ja informaatiovaikuttaminen ovat nousseet marginaalista osaksi arkipäiväistä keskustelukulttuuria. Tässä myllerryksessä on helppoa tuntea itsensä riittämättömäksi: miten ihmeessä voi tietää, mitä tulee osata ja opettaa?

Euroopan Unionin julkaisema DigComp 3.0 vastaa juuri tähän tarpeeseen. Kyseessä on euroopan kansalaisille tarkoitettu digitaalisten kompetenssien viitekehys – byrokraattinen paperi, jonka tarkoituksena on toimia oppaana kaikille meille kansalaisille ja kasvattajille, kun navigoimme nykyisessä tietotulvassa. Faktabaari on tervehtinyt tätä uudistusta ilolla, sillä se korostaa juuri niitä taitoja, joita kriittinen demokratian kansalainen tarvitsee.

Miksi kehyksiä tarvitaan? 

Digcomp -osaamiskehikon rooli vuosien varrella on ollut yhteisen kielen ja suunnan luoja. Monesti kehikot saattavat näyttäytyä etäisinä ja niiden merkityksen ymmärtää vasta, kun tutustuu niiden merkitykseen käytännön arjen kannalta. Ajatusleikkinä voidaan ajatella skenaariota, jossa yhteistä selkärankaa ei olisi: digitaalinen osaaminen näyttäytyisi yhdelle taitona kasata pöytäkone osista ja toiselle näppäinkirjoitustaitoina. Keskustelu olisi hajanaista ja riippuvaista jokaisen omista mielenkiinnon kohteista. Kansallisella tasolla DigComp on vaikuttanut esimerkiksi suuresti nykyisiin opetussuunnitelmiin, aikuiskoulutukseen ja osaamisen tunnistamiseen.

DigComp 2.2 julkaistiin vuonna 2022, ja maailma on muuttunut rajusti tuon julkaisuhetken jälkeen. Suurimpana ansiona edelliselle kehikolle voidaan laskea, että se muovasi käsitystämme digitaidoista: laitteiden käyttötaidoista siirryttiin kohti syvällisempää ymmärrystä tiedon ja datan roolista. Nyt vuoden 2025 lopussa on aika ottaa seuraava askel.

DigComp 3.0 – konkretiaa ja tekoälyä mediakasvatukseen

DigComp 3.0 päivittää osaamiskuvaamiset vastaamaan generatiivisen tekoälyn, kyberturvallisuushaasteiden ja informaatiovaikuttamisen aikakautta. Rakenne on tuttu aiemmista kehikoista, 5 osaamisaluetta ja 21 kompetenssia.

Tekoäly on nyt kaikkialla kehikossa aiempien lisäysten sijaan. Tekoälyosaaminen on integroitu läpileikkaavasti koko kehykseen. Ajattelutapa ja tekoälyyn suhtautuminen on muuttunut – se ei ole enää erillinen väline tai kurssi, vaan oleellinen osa kaikkea tiedonhakua, sisällöntuotantoa ja vuorovaikutusta. Tekoälyn näkymätöntä valtaa voi hahmottaa ajattelemalla aiheeseen liittyvän osaamisen eksplisiittisenä (esim. tekoälypalvelun käyttäminen ohjelmoinnissa) tai implisiittisenä (esim. tekoälyalgoritmien vaikutus tiedonhakuun).

Uudistuneen osaamiskehikon myötä julkaistiin myös yli 500 kappaletta konkreettisia osaamiskuvauksia. Näiden lauseiden avulla kuvataan, mitä oppijan tulee tietää, ymmärtää tai osata tehdä oppimisprosessin jälkeen. Enää ei siis tarvitse arvailla, mitä edistynyt tiedonhaku tarkoittaa, vaan asian voi tarkistaa käytännönläheisestä osaamiskuvauksesta.

Kehyksen avulla vastataan myös globaaliin huoleen disinformaatiosta ja misinformaatiosta. Osaamisalue 1 (Tiedon hakeminen, arviointi ja hallinta) painottaa entistä enemmän lähteiden luotettavuuden arviointia ja kykyä tunnistaa manipulaatiopyrkimyksiä. 

Käytännön poiminnat

Osaamiskokonaisuus on laaja ja kaikkea ei tarvitse ottaa huomioon kerralla. Alla poimintoina kolme täsmäiskua, joita voi mediakasvatuksessa painottaa juuri nyt.

1. Vahvista lähdekritiikkiä (1.2) Harjoittele erilaisia tapoja hyödyntää tekoälyä ja perinteisiä menetelmiä lähteiden luotettavuuden ja oikeellisuuden tarkastamiseen.
2. Korosta digitaalista kansalaisuutta ja osallisuutta (2.3) Digitaalinen maailma ei ole vain kuluttamista varten, vaan myös vaikuttamista. Miten hallinnoida omaa informaatioympäristöä, niin että näemme omien keinotekoisesti luotujen kuplien ulkopuolelle. 
3. Huomioi hyvinvointi ja turvallisuus (4.3) Uuden kehyksen oleellinen lisäys on hyvinvoinnin huomioiminen digitaalisissa ympäristöissä. Tunnistatko millaisia koukuttavia ominaisuuksia eri palveluissa on ja miten omaa digihyvinvointia voi pitää yllä ja kehittää.

Faktabaari tukee uuden kehyksen hyödyntämistä

Faktabaari on osallistunut aktiivisesti mukaan DigComp 3.0 -osaamiskehikon kehittämistyöhön Faktabaarin puheenjohtaja Kari Kivisen johdolla. Alfred Kordelinin säätiö myönsi Faktabaarille marraskuussa rahoituksen hankkeelle “Tekoälystä tukiälyksi – kohti kestävää tekoälylukutaitoa”. Hankkeen avulla Faktabaari omalta osaltaan edistää suomalaisten tekoälyosaamisen kehittymistä kohti uusia vaatimuksia. Tavoitteena on edistää kansallisten osaamiskuvausten laadintaa ja tuottaa erilaisia materiaaleja työn tueksi. Faktabaarin puolelta hankkeessa ovat mukana Kari Kivinen, Harto Pönkä ja Jukka Lehtoranta.

Faktabaari on jo vuosia pyrkinyt edistämään kriittistä informaatiolukutaitoa mm. julkaisemalla käytännön oppaita (Digitaalinen informaatiolukutaito, Tekoälyopas, Tekoälyopas opettajalle). Useissa Faktabaarin hankkeissa käsitellään erityisesti tekoälyä – esimerkiksi Immune 2 Infodemic 2 -hankkeessa on tuotettu hankekonsortion ylläpitämään maksuttomaan MOOC:iin moduuli tekoälyavusteisesta disinformaatiosta aiempien tekoäly- ja algoritmilukutaitoaiheisten moduulien lisäksi. Faktabaari on jo useana vuonna päivittänyt myös kehittämäänsä AI-to-peliä, jossa opetetaan erottamaan tekoälyllä generoituja kuvia aidoista, ja lukioikäisille suunnatuissa FAKTA-iskuissa on harjoiteltu yleisen informaatiolukutaidon lisäksi tekoälysisältöjen tunnistamista.

Seuraava askel

DigComp 3.0 on työväline, jonka tehtävänä on helpottaa meidän kaikkien arkea. Siihen ei kannata suhtautua vaatimuslistani vaan suunnannäyttäjänä, joka ohjaa meitä pienin askelin kohti taitavampaa, turvallisempaa ja hyvinvoivaa digiyhteiskuntaa. Kehotammekin kaikkia tutustumaan uuteen kehykseen DigComp 3.0 – The Joint Research Centre: EU Science Hub ja valitsemaan sieltä yhden konkreettisen asian, jota seuraavaksi edistät omassa työssäsi ja arjessa. DigComp 3.0 auttaa meitä sanoittamaan muuttuvan maailman keskellä oleelliset perusasiat, kriittisen ajattelun, uteliaisuuden ja vastuullisuuden, tähän päivään sopiviksi.

Teksti: Markus Neuvonen ja Jukka Lehtoranta Faktabaarista, jotka uskovat, että paras lääke kaikkiin vaivoihin on sivistys.