Tekoälytaitoja mediakasvatuksen keinoin: TADAM-hankkeen työpajamallit innostavat kokeilemaan
Tekoäly muuttaa vauhdilla tapoja, joilla tietoa tuotetaan, jaetaan ja tulkitaan. Mediakasvatuksessa tämä haastaa meitä kaikkia pohtimaan uusia kysymyksiä: Miten tekoäly vaikuttaa mediasisältöihin? Millaisia vinoumia ja eettisiä kysymyksiä tekoälyyn liittyy? Miten eri-ikäisiä netin ja somen käyttäjiä voidaan tukea kriittisessä tekoälyn käytössä? Entä miten tekoälyä voi käyttää luovasti mediasisältöjä tuotettaessa? Näihin kysymyksiin tarttuu TADAM-hanke (2024–2025), jossa on kehitetty konkreettisia ja helposti hyödynnettäviä mediakasvatusaineistoja.
TADAM-hankkeessa luotiin kymmenen työpajan malli, jotka on koottu avoimeksi pedagogiseksi työkalupaketiksi. Työpajat auttavat purkamaan ja analysoimaan tekoälyn vaikutuksia tiedon tuotantoon ja vastaanottoon nimenomaan kohdeyleisöjen näkökulmasta. Kehittämistyötä ohjasivat viisi pääteemaa:
- tekoälyn myönteisten ja kielteisten roolien arviointi mediatuotannossa,
- tekoälyn tuottamien vinoumien, eettisten vaikutusten käsitteleminen,
- kriittisten kehotteiden eli promptien käyttötaitojen vahvistaminen,
- yleisön käsitysten, tietoisuuden ja tunteiden arviointi tekoälyn tuottamaa sisältöä kohtaan sekä
- tekoälyn käytön harjoittelu: luova kehotteiden kirjoittaminen (promptaaminen).
Teemat kulkivat läpileikkaavasti kaikissa työpajoissa ja tukevat tekoäly- ja algoritmilukutaitojen pitkäjänteistä kehittämistä.
Mediakasvatusmallien yhteiskehittämistä
Hankkeen aineistoja kehitettiin yhteistoiminnallisesti, vertaisoppimiseen ja tekemällä oppimiseen perustuen. Yllä kuvatut painopisteet vietiin käytäntöön alueellisissa työpajoissa hankkeen osallistujamaissa, yhteisesti tuotetuissa webinaareissa ja lopulta hackathonin tyylisessä TADAM Media Edukathon -tapahtumassa syksyllä 2025. Tämä tapahtuma itsessään toimi kokeiluna kansainväliselle pedagogiselle kehittämiselle, kun tapahtumaan osallistuneet 70 mediakasvattajaa, toimittajaa ja tutkijaa kehittivät yhdessä koulutusmalleja tekoälyn käsittelyyn eri ikäryhmien kanssa. Ryhmäytymisessä kukin osanottaja sitoutui aluksi pariin avainteemaan, joita tapahtuman vetäjät olivat luonnostelleet useita jo toteutettujen kehittelyjen pohjalta. Tällä tavoin muodostuneet pienryhmät miettivät ensin näistä haasteita valitsemalleen kohderyhmälle, joihin sitten vastasivat pedagogisella interventiolla. Sen piti sisältää kuvaus, olla toteutettavissa ohjeilla ja työkaluilla, jotka voi ladata verkosta. Ja lopuksi toteutukset esiteltiin tapahtuman osallistujille, myös parhaat ideat palkittiin. Voiton vei työryhmä, joka työsti mallin tekoälyn lukutaidon edistämiseksi alakouluun. Työryhmään osallistui myös Mediakasvatusseuran edustaja. Kaikki nämä pedagogiset mallit on editoitu ja viety avoimeen työkalupakettiin verkossa: saavutettavissa myös suomen kielellä, https://tadam.education/fi/tyokalupaketti/
Hankkeessa toteutettiin tutkimusta
TADAM-hanke on ollut myös tutkimuksellisesti aktiivinen mediakasvatuksen saralla. Tekoälylukutaitoa sekä journalismiin liittyviä erityiskysymyksiä on jo kuvattu kymmenessä tieteellisessä julkaisussa pääosin italiaksi, ranskaksi ja englanniksi, ja uusia tutkimusartikkeleita on tulossa vuosina 2025–2026 ainakin viisi, myös suomeksi. Jo julkaistu ja tekeillä oleva hankkeen tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että toiminnallinen, yhteiskehittämiseen perustuva työpajamalli on käytännöllinen silloin, kun mediakasvatuksessa kohdataan uusia ja nopeasti kehittyviä ilmiöitä, kuten tekoäly. Tutkimuslähtöisiä kokeilevia työpajoja on toteutettu Suomessa ja Ruotsissa yhteensä kolme: kaksi yhteisöpedagogien koulutuksessa Humakissa ja yksi journalistien täydennyskoulutuksessa Ruotsissa, yhteistyössä Nordicomin ja Svenska Radion kanssa. Lisäksi Tampereen yliopistossa on jatkokehitetty Media Edukhatonissa rakentunutta mallia tekoälyn lukutaidon edistämiseksi elokuvakerronnan kautta, kontekstina kansainväliset mediatuottajiksi tähtäävät maisteriopiskelijat.
Tekoälylukutaitojen mediakasvatusta on jatkettava
Mediataitoviikon 2026 hengessä TADAM-hankkeen työkalupaketti kutsuu kokeilemaan, soveltamaan ja kehittämään edelleen. Se tarjoaa mediakasvattajille valmiita rakenteita, mutta myös joustavan pohjan omille kokeiluille – ja samalla inspiroivia menetelmiä kaikille, jotka tutkivat tai kehittävät mediakasvatusta tekoälyn aikakaudella.
Työmenetelmiä saa jatkokehittää: https://tadam.education/fi/tyokalupaketti/
TADAM-hanke
TADAM-hanke on Creative Europen rahoittama yhteiskehittämisen ja tutkimuksen hanke, jossa tuotettiin pedagogisia resursseja sekä parhaita käytäntöjä tekoälyn, algoritmien ja disinformaation vaikutusten kriittiseen ymmärtämiseen ja opetukseen journalismin ja mediakasvatuksen kentällä. TADAM on akronyymi sanoista Tools & Awareness about Disinformation, Algorithms and Media. Hankkeen koordinaattorina toimi belgialainen mediakasvatusjärjestö Média Animation ja partnereina kahdeksan medialukutaitoon erikoistunutta organisaatiota: yliopistoja ja järjestöjä pedagogiikan ja journalismin aloilta. Suomesta mukana on ollut Tampereen yliopisto työpaketin veturina ja yhteyshenkilönä Sirkku Kotilainen. Pedagogiikan yhteiskehittäjinä ovat toimineet HUMAK yhteisöpedagogiikan alueella ja Nordicom Ruotsissa journalismin kentällä.
Teksti: Sirkku Kotilainen ja Saija Salonen
Kuva: Gorodenkoff / iStock
