”Sitä tapahtuu koko ajan”
Mitä tiedämme ikätoverien välisestä seksiviestittelystä ja lapsiin netissä kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta?
”Lähetä nude, maksan sulle 50e.”
”Älä kerro tästä kenellekään – tää on meidän salaisuus.”
”Pay or I will share your images to all of your friends and family.”
Tällaiset yllä olevat kuvitteelliset viestit ovat joidenkin lasten arkipäivää. Kun viestin lähettäjä on aikuinen tai lasta selvästi vanhempi henkilö, kyse on seksuaaliväkivallasta. Samanlainen viestittely voi olla seksuaaliväkivaltaa myös ikätovereiden välillä silloin, kun viestittely tapahtuu ilman suostumusta tai siihen sisältyy painostamista, pakottamista tai kiristämistä.
Pelastakaa Lapset selvitti vuonna 2025, millaisia kokemuksia 11–17-vuotiailla on netissä tapahtuvasta seksuaaliväkivallasta ja ikätoverien välisestä seksiviestittelystä. Kyselyyn vastasi 4106 lasta ja nuorta suomeksi tai ruotsiksi – suurin osa koulussa ollessaan.
Ikätoverien välinen seksiviestittely
”Se on ok jos se tulee täysin molempien omasta tahdosta ja osapuolilla on 100% luottamus toisiinsa.”
”Se ei ole viisasta koska olemme alaikäisiä.”
Suurin osa lapsista ei osallistu seksiviestittelyyn eikä seksuaalissävytteisten kuvien lähettelemiseen. Silti merkittävä osa lapsista oli saanut seksiviestejä tai seksuaalissävytteisiä kuvia ikätoveriltaan viimeisen vuoden aikana:
- 27 % (n=1114) sai seksiviestejä
- 21 % (n=873) sai seksuaalissävytteisiä kuvia
- 15 % (n=598) oli itse lähettänyt seksiviestin
- 11 % (n=443) oli itse lähettänyt seksuaalissävytteisen kuvan
Huolestuttavaa on, että iso osa lapsista kertoi saaneensa ei-toivottuja seksiviestejä ja seksuaalissävytteisiä kuvia:
- 58 % (n=656) sai ei-toivottuja seksiviestejä
- 65 % (n=572) ei-toivottuja seksuaalissävytteisiä kuvia
Erityisenä havaintona oli se, että nuoremmat lapset saivat useammin ei-toivottuja viestejä vanhempiin lapsiin verrattuna (79 %, n=27 vs. 60 %, n=111). Yleisimmin seksiviestejä lähetettiin seurustelukumppanille (72 %, n=432). Samaan aikaan yli puolet lapsista (65 %, n=572) sai seksiviestejä tai seksuaalissävytteisiä kuvia tuntemattomilta henkilöiltä. Tämä herättää kysymyksen: olivatko nämä tuntemattomat tosiasiassa samanikäisiä – vai aikuisia valeprofiilin takana?
Aikuisen lapseen kohdistama seksuaaliväkivalta netissä
Viidesosa (n=853) kaikista kyselyyn vastanneista lapsista oli kokenut aikuisen tekemää seksuaaliväkivaltaa netissä viimeisen vuoden aikana. Lapsista kolmannes (n=1272) kertoi saaneensa netin välityksellä yhteydenoton aikuiselta ja heistä 67 % kertoi kokeneensa aikuisen tekemää seksuaaliväkivaltaa netissä. Luvut ovat pysäyttäviä!
Lapsilta kysyttiin, onko:
- aikuinen lähettänyt hänelle seksuaalissävytteisen viestin
- aikuinen lähettänyt itsestään seksuaalissävytteisen kuvan
- aikuinen pyytänyt lapselta seksuaalissävytteistä kuvaa
- aikuinen pyytänyt lasta kuvaamaan itseään videolle alasti tai vähissä vaatteissa
Seksuaaliväkivaltakokemukset korostuvat tytöillä, joista kolmasosa (n=666) oli sitä kokenut. Muuta sukupuolta olevista vastaava osuus oli noin viidennes (n=21) ja pojista 8 % (n=122). Seksuaaliväkivaltakokemukset lisääntyvät iän karttuessa.
Lapsista 14 % (n=174) kertoi aikuisen kiristäneen häntä saadakseen hänet toteuttamaan pyyntöjään. Neljännes (n=318) puolestaan oli saanut aikuiselta palkkion seksuaalista toimintaa vastaan.
”Useampi vanhempi mies on tarjonnut minulle 50–100 € seksistä, siinä yksi esimerkki”
On erittäin huolestuttavaa, että valtaosa (61 %, n=464) seksuaaliväkivaltaa kokeneista lapsista ei ollut kertonut kokemuksestaan kenellekään. Yleisimmin (72 %, n=278) lapsi kertoi kokemuksestaan ystävälleen, vain vajaa kolmannes (27 %, n=105) äidilleen ja koulun henkilökunnalle 8 % (n=32).
”Oli heti terkan tunnin jälkeen jossa puhuttiin näistä ja muut kaveritkin kertoi omia kokemuksia”
”En kehdannut sanoa koska tiesin että se on väärin ja tiesin että vanhemmat suuttuisivat”
Medialukutaito auttaa lasta suojautumaan seksuaaliväkivallalta
Netissä toimiminen tuo mukanaan erityisiä riskejä. Lapsen voi olla vaikea tunnistaa vaaran merkkejä – ei se aikuisillekaan aina ole helppoa. Valeprofiilin taakse on helppo piiloutua: aikuinen voi esittää ikätoveria, antaa lapselle huomiota ja saada hänet osallistumaan seksuaalissävytteiseen viestittelyyn tilanteessa, jossa lapsi ei ymmärrä, kuka profiilin takana oikeasti on.
Selvityksen mukaan moni lapsi osaa suojata itseään tietyiltä riskeiltä. Lapset kertoivat, että ikätoverien kanssa seksiviestitellessä he lähettävät kuvia, joissa omat kasvot eivät näy, he käyttävät sovellusten ajastettuja kuvanäkymiä ja yleisesti somessa osaavat estää tai blokata käyttäjiä.
Nämä keinot eivät kuitenkaan aina riitä. Joskus viestittelevä henkilö voi käyttäytyä manipulatiivisesti, uhkailla tai kiristää. Joskus kyse on siitä, että lapsi ei tunnista, että kyseessä on seksuaaliväkivalta tai että viestittelijä ei ole se, kuka hän väittää olevansa. Tämän vuoksi lapsille kohdennettu ikä- ja kehitystasoon sopiva media- ja seksuaalikasvatus on erittäin tärkeää. Turvallista netinkäyttöä ja omien rajojen tunnistamista on opetettava lapsille jo varhain ja toistuvasti.
Turvallisen aikuisen tuki on välttämätön. Lasten suojelu netissä ei myöskään ole lasten vastuulla; aikuisten on varmistettava heidän turvallisuutensa.
Opeta näitä asioita lapsille:
- Omien rajojen tunnistaminen: Lapsi saa sanoa ei – myös netissä.
- Suostumuksen merkitys ikätovereiden välisessä viestittelyssä: Viestittely on ok vain, jos molemmat haluavat sitä aidosti. Painostus ei ole suostumusta.
- Vaaran merkit: Esimerkiksi salaisuuksien vaatiminen, lahjonta, uhkailu tai keskustelun vieminen seksuaalissävytteiseksi.
- Valeprofiilien tunnistaminen: Kaikki eivät ole sitä, mitä väittävät olevansa.
- Kuvien jakamisen riskit: Nettiin lähetettyä kuvaa ei saa koskaan täysin pois, ja sitä voidaan kopioida tai väärinkäyttää.
- Turvalliset toimintatavat: Kuinka blokata, ilmoittaa, kertoa luotettavalle aikuiselle ja hakea apua.
- Aikuisen ei tule koskaan lähestyä lasta seksuaalisessa merkityksessä: Lapsi ei voi antaa tällaisessa tilanteessa suostumusta seksuaaliseen toimintaan. Vastuu on aina aikuisella.
- Luottamus aikuiseen: Lapsella tulee olla joku aikuinen, jolle voi kertoa huolensa – ilman pelkoa syyllistämisestä.
Selvitys on luettavissa täältä: Sitä tapahtuu koko ajan – 11–17-vuotiaiden lasten kokemuksia netissä tapahtuvasta seksuaaliväkivallasta ja ikätoverien välisestä seksiviestittelystä
Pelastakaa Lasten Nettivihje-palveluun voi ilmoittaa, jos lapsi on kohdannut seksuaaliväkivaltaa netissä tai sen ulkopuolella. Nettivihjeelle voi ilmoittaa myös lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavasta materiaalista.
Teksti: Janita Tasa, asiantuntija, Nettivihje-toiminto, Pelastakaa Lapset
Kuva: Pelastakaa Lapset