Lapset ja mediaMannerheimin Lastensuojeluliitto

Median käyttö on osa arkeamme, mutta mitä lapset, nuoret ja vanhemmat siitä ajattelevat? MLL:n kohtaa vuosittain kymmeniätuhansia lapsia, nuoria, vanhempia ja ammattilaisia kuullen heidän kokemuksiaan, huoliaan ja ilonaiheitaan. Tässä artikkelissa MLL:n asiantuntijat kuvaavat lapsilta, nuorilta ja vanhemmilta viime aikoina nousseita näkökulmia ja tarjoavat tukea ja neuvoja aiheisiin, jotka ovat herättäneet paljon keskustelua.

Lapset toivovat yhteisiä mediankäytön hetkiä

Lasten ääni ja omat kokemukset jäävät usein sivurooliin julkisessa keskustelussa. MLL:n ja Suomen Kulttuurirahaston yhteishanke Digitutkijoissa toteutetuissa lasten kuulemisissa lapset pääsivätkin itse kertomaan oman kotinsa media-arjesta. Kuulemisissa korostui vahvasti perheen yhteisten hetkien merkitys. Yhdessä pelaaminen, videoiden katsominen tai leffailta ovat lasten mielestä arjen merkityksellisimpiä hetkiä.

”Olisi kiva jos luettaisiin samaa kirjaa perheen kesken.” – 4. luokkalaisen sitaatti Digitutkijoiden lasten kuulemisen työpajoista

“Lapset olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä perheidensä mediankäyttöön, mutta he toivoivat enemmän yhteistä aikaa – sekä median parissa että sen ulkopuolella,” kertoo mediakasvatuksen asiantuntija Ville Välikangas.

Digitutkijat-hankkeessa on kahden viime vuoden aikana järjestetty yli 1000 työpajaa ympäri Suomen ja kohdattu lähes 24 000 neljäsluokkalaista.  Työpajoista kantautunut lasten viesti on ollut selkeä. Lapset toivovat aikuisen olevan läsnä, olevan kiinnostuneita heidän digimaailmastaan ja ohjaavan heitä hankaluuksia aiheuttavissa tilanteissa. 

“Mielestäni perheissä on yhdessä hyvä miettiä, mitkä asiat mediassa ovat juuri oman perheen arkeen sopivia ja mielekkäitä tekemisiä. Näin myös rajojen ja mediattomien hetkien sopiminen tulee helpommaksi”, Välikangas jatkaa.

Nuorten kokema nettikiusaaminen on kasvava ongelma

Nettikiusaamisen määrän lisääntyminen huolestuttaa nuorten perheitä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelimessa ja nettipalveluissa vastataan vuosittain useisiin mediankäyttöön liittyviin kysymyksiin. Vanhempia mietityttää nuorten netissä kohtaaman kiusaamisen lisäksi myös esimerkiksi median käytön määrä.

“Avoin keskustelu ja aito kiinnostus nuoren arjesta ovat tärkeintä. Jos vaikeista asioista puhuminen jännittää, kannattaa silti rohkeasti yrittää – nuoret arvostavat sitä,” sanoo auttavien puhelinten ja digitaalisten palveluluiden vastaava asiantuntija Anna Weckström.

Nettikiusaamisen yleistyminen käy ilmi myös MLL:n tekemästä Nuoret ja nettikiusaaminen 2025 -kyselystä, johon vastasi yli 6 000 nuorta. Yksi huolestuttavimmista tuloksista oli, että kiusaamista verkossa kokeneista nuorista hyvin harva kertoi tapahtuneesta luotettavalle aikuiselle.

“Nettikiusaaminen voi olla näkymätöntä ja jatkua pitkään ennen kuin aikuiset huomaavat mitään. Siksi nuorten kanssa on tärkeää puhua siitä, milloin ja miten pyytää apua,” kertoo mediakasvatuksen asiantuntija Rauna Rahja.

Nettikiusaaminen voi näyttäytyä esimerkiksi vihamielisinä kommentteina, ulkopuolelle jättämisenä, huhujen levittämisenä tai tekoälyn avulla tuotettuna loukkaavana sisältönä. Nuoret kertovat nettikiusaamisen lisäävän muun muassa yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta.

”Tänä syksynä luokka teki yhteisen snäppiryhmän missä oli kaikki muut paitsi minä. Tosi ulkopuolinen ja riittämätön olo.” 
– nuoren avovastaus MLL:n Nuoret ja nettikiusaaminen 2025 -selvityksessä

MLL ehkäisee nuorten kokemaa kiusaamista esimerkiksi keräämällä ja jakamalla tietoa, järjestämällä mediakasvatuksen, tunnetaitojen ja kaveritaitojen oppitunteja sekä vanhempainiltoja ja nyt myös alakouluihin laajennetulla tukioppilastoiminnalla. Nettikiusaaminen on ollut aiheena myös yläkouluihin suunnatuilla kahdella SuperDigikoulu- etäoppitunnilla, jotka ovat tavoittaneet vuosina 2024–2025 yli 165 000 suomalaisnuorta. 

Tekoäly herättää kysymyksiä ja vaatii uusia taitoja

Tekoälyn käyttö, sen eettisyys ja luotettavuus ovat puhututtaneet MLL:n Nuortennetin keskustelupalstalla. Nuoret käyttävät tekoälyä arjen eri tilanteissa, kuten koulutehtävissä, harrastuksissa ja vapaa-ajalla. Samalla he pohtivat, voiko tekoälyyn luottaa, miten omia tietoja kannattaa suojata ja mitä verkossa tuotetulle sisällölle tapahtuu.

“Nuoret pohtivat, voiko tekoälyyn luottaa ja miten oma yksityisyys pysyy turvassa. Ja kyllä, myös tekoälyn ilmastovaikutukset mietityttävät”, kertoo digitaalisen nuorisotyön asiantuntija Noora Lambert Nuortennetistä.

Tekoäly näkyy myös kiusaamisessa. Mediakasvatuksen asiantuntijan Rauna Rahjan mukaan Nuoret ja nettikiusaaminen -selvitys toi esiin tilanteita, joissa tekoälyä on käytetty kiusaamistarkoituksessa.

“Tekoälyn avulla voi luoda erittäin aidonoloista sisältöä, jonka myötä kiusaaminen saa uusia muotoja. Siksi kriittinen medialukutaito on nyt tärkeämpää kuin koskaan,” muistuttaa Rahja.

Mediakasvatuksen rooli korostuu hyvinvoinnin rakentajana

Järjestöjen tekemä mediakasvatus on keskeinen työkalu nuorten turvallisen ja vastuullisen digiarjen rakentamisessa. MLL:n asiantuntijat korostavat, että säännöllinen ohjaus, yhdessä tehdyt pohdinnat verkon sisällöistä ja algoritmien vaikutusten ymmärtäminen auttavat nuoria tekemään tietoisia ja vastuullisia valintoja digitaalisessa ympäristössä. 

”Olemme huomioineet, että kaupallisten yritysten lapsille ja nuorille tarjoama sosiaalinen media kerää käyttäjistään tietoja ja ohjaa vahvoilla algoritmeillaan käyttäjälleen tiettyä sisältöä. Tekoälyn opettaminen ultrakohdentamiseen tulee varmasti lisääntymään tulevaisuudessa ja sehän voi pahimmassa tapauksessa ajaa nuoria erittäin vahingollisen sisällön äärelle. Omasta kuplasta on vaikea päästä pois.  Meidän pitää pystyä opettamaan nuorille valintojen tekemistä myös digitaalisessa ympäristössä heidän omaa hyvinvointiaan vahvistaen”, toteaa Nuortennetin digitaalisen nuorisotyön asiantuntija Kaisa Önlen. 

Pienetkin arjen mediakasvatustilanteet, kuten aikuisen kysymät kysymykset ja yhdessä käydyt keskustelut verkon sisällöistä, vahvistavat nuorten kykyä tunnistaa luotettavaa tietoa, arvioida sisältöjä kriittisesti ja toimia turvallisemmin verkossa. Mediakasvatus on tärkeä osa turvallisen digitaalisen arjen kehittämistä ja auttaa nuoria kasvamaan vastuullisiksi ja tietoisiksi mediankäyttäjiksi.

Teksti: Ville Välikangas, mediakasvatuksen asiantuntija, MLL

Kuva: Anna Autio