Nuoret ja media

Saamelaislasten ja -nuorten oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin ulottuu myös digitaalisille alustoille. Mediakasvatus on olennainen osa näiden perusoikeuksien toteutumista, sillä verkossa tapahtuva yhteisöllisyys ja oppiminen tukevat kielellistä ja kulttuurista identiteettiä. Kun yhteiskunnassa keskustellaan ruutuaikarajoituksista ja sosiaalisen median kielloista, on muistettava, että digitaaliset ympäristöt ovat saamelaisnuorille väylä kielen oppimiseen, kulttuurin ylläpitämiseen ja yhteisöön kuulumiseen.

Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa, ja heidän asemansa on vahvistettu Suomen perustuslaissa. Saamelaiskäräjien mukaan Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista, kun taas koko saamelaisväestön arvioidaan olevan 75 000–100 000. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Saamelaisten kotiseutualue käsittää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän pohjoisosan, Lapin paliskunnan alueen. Noin kaksi kolmasosaa saamelaisista asuu kuitenkin kotiseutualueen ulkopuolella.

Digitaalinen toimijuus tukee kulttuurisia ja kielellisiä oikeuksia

Digitaalinen yhteisöllisyys tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia erityisesti saamelaisille lapsille ja nuorille. Saamelainen kulttuuri elää ja kehittyy tällä hetkellä hyvin vahvasti digitaalisissa ympäristöissä. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Saamen kielten etäopetushanke toimii täysin verkossa, ja lukuvuonna 2025–2026 etävälitteistä opetusta annetaan jo yli 190 oppilaalle ja opiskelijalle 45 kunnassa ja noin 120 eri koulussa saamelaisalueen ulkopuolella. Verkossa toteutetaan myös esimerkiksi pohjoissaamenkielisiä Minecraft-kerhoja yhdessä Norjan saamelaisnuorten kanssa. Yksi taustatekijä Minecraftin suosiossa on Lemet Máhtte Eira Sara, joka käänsi 2019–2020 Minecraft Java Editionin (14 000 sanaa) pohjoissaameksi. Minecraftissa voi lisäksi vierailla Norjan Saamelaiskäräjillä, joka on kehitetty oppimisympäristöksi Adgerin yliopiston ja Sámi Allaskuvlan yhteistyönä. Myös koko Suomen kattava Saamelaisnuorten etänuorisotila toimii Discordissa. Monet valtakunnalliset tukipalvelut toimivat myös etänä: esimerkiksi saamelainen psykososiaalisen tuen yksikkö Uvjj – Uvjâ – Uvja tarjoaa saamelaiskulttuurin mukaisia ja saamenkielisiä mielenterveyspalveluita matalalla kynnyksellä koko Suomeen. Erilaisilla media-alustoilla toimiminen liittyy siis vahvasti saamelaislasten ja -nuorten oikeuteen omaan kieleen ja kulttuuriin.

Tutkimukset kertovat vahvistuvasta mediatoimijuudesta

Tutkimuksia juuri saamelaisten mediatoimijuudesta Suomessa on toistaiseksi vähän. Vuonna 2021 julkaistun väitöskirjan mukaan saamelaisten mediatoimijuus vahvistuu, kun sille annetaan tilaa. Pelitutkimuksen ja kasvatustieteen rajapintoihin sijoittuva väitöskirja on edelleen yksi harvoista laajemmista tutkimuksista aiheesta.

Lapsiasiavaltuutetun toimiston selvitys saamelaislasten ja –nuorten hyvinvoinnista (Weckström, Kekkonen ja Kekkonen 2023) ei varsinaisesti käsittele media-arkea. Tutkimukseen osallistuneet 11–17-vuotiaat (83 vastaajaa) eivät juurikaan raportoineet mediankäyttöä osana vapaa-aikaa, mutta noin 10 % mainitsi pelaamisen vapaa-ajan aktiviteettina. Raportin kuvituksessa esiintyy kuitenkin älypuhelinta käyttäviä lapsia, mikä viittaa siihen, että media voi olla niin itsestään selvä osa arkea, ettei sitä erikseen mainita. Aiemmassa raportissa (2008) vastaajat toivoivat saamenkielisiä lehtiä sekä televisio- ja radio-ohjelmia, mutta muita media-alustoja tai pelaamista ei mainittu lainkaan.

Nuoruuden pohjoisin ulottuvuus (Salasuo, Lehtonen ja Tarvainen 2023) tarkasteli pohjoisimman Suomen nuorten kokemuksia. Tutkimukseen osallistui 329 vastaajaa (10–19-vuotiaita), joista noin kolmannes katsoi kuuluvansa saamelaisyhteisöön. Tässä tutkimuksessa arjen medioituminen oli selvästi näkyvämpää. 65 % vastaajista mainitsi pelaamisen harrastuksenaan, mikä lähestyy samoihin aikoihin toteutetun Pelaajabarometrin (2022) lukuja: 10–19-vuotiaista suomalaisista 42 % pelaa päivittäin ja 76 % viikoittain. Pohjoisen nuorista 42 % pelaa päivittäin ja 63 % viikoittain.

Pelaaminen on vahvasti sukupuolittunutta, erityisesti 15–19-vuotiaiden ikäryhmässä: pojista 83 % kertoo pelaavansa netissä, tytöistä 44 %. Pojat myös jakavat ja muokkaavat sisältöä aktiivisemmin sekä osallistuvat julkiseen keskusteluun useammin kuin tytöt. Tytöt puolestaan kommentoivat ja tykkäävät muiden päivityksistä sekä osallistuvat yksityisiin nettikeskusteluihin poikia useammin.

Mediakasvatuksen kohdentamiseen vaikuttavat myös kokemukset epäasiallisesta kohtelusta. Miltei kolmannes lapsista ja nuorista, joiden kotona puhutaan saamea, kertoo kokeneensa epäasiallista käytöstä vapaa-ajan harrastuksissa. Kiusaamisen kokemukset ovat yleisempiä niiden keskuudessa, jotka kokevat kuuluvansa saamelaiseen yhteisöön. Saamelaisten totuus- ja sovintokomission kuulemisissa nousi esiin myös saamelaisiin kohdistuva vihapuhe sosiaalisessa mediassa, kuten halventavat nimitykset ja saamen kielen arvon vähättely. Tästä huolimatta saamelaiseen yhteisöön identifioituvat lapset ja nuoret kokevat olevansa muita alueen lapsia ja nuoria tyytyväisempiä elämäänsä ja vapaa-aikaansa (Salasuo, Lehtonen ja Tarvainen 2023; Weckström, Kekkonen ja Kekkonen 2023).  

Mediakasvatus on osa saamelaislasten perusoikeuksien toteutumista

Taide- ja kulttuuriviraston yksi ydintehtävä on edistää mediakasvatusta sekä lapsille ja nuorille turvallista mediaympäristöä. Saamelaislasten ja -nuorten kohdalla mediakasvatuksen edistäminen liittyy perusoikeuksiin: oikeuteen omaan kieleen, kulttuuriin, yhteisöön ja sananvapauteen.

Totuus- ja sovintokomission raportissa esitetään keinoja edistää yhteyttä saamelaisten ja valtion välillä. Loppuraportissa todetaan muun muassa, että kaikilla Suomen saamelaislapsilla ja -nuorilla tulee olla asuinpaikasta riippumatta oikeus oman kielen ja kulttuurin oppimiseen ja kehittämiseen, ja että valtion tulee turvata saamelaisten rajat ylittävä yhteistyö opetuksessa ja koulutuksessa. Myös uuden saamelaiskäräjälain (414/2025) mukaan viranomaisten tulee edistää saamen kielten ylläpitämistä ja kehittämistä sekä saamelaisten oikeutta ja edellytyksiä ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan, mutta myös vähentää toimenpiteistään aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia saamen kielille sekä saamelaisten oikeudelle ja edellytyksille ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan.

Yhteisölähtöisen mediatoimijuuden tukeminen tarkoittaa käytännössä sen mahdollistamista. Tukemisen lisäksi on pohdittava tekijöitä, jotka rajoittavat saamelaisnuorten oikeutta digitaaliseen nuoruuteen. Kun yhteiskunnassa keskustellaan digitaalisten alustojen käytön rajoittamisesta, on huomioitava, etteivät sosiaalisen median käytön kiellot rajoita saamelaisnuorten oikeutta omaan kieleen, kulttuuriin ja yhteisöön kuulumiseen.

Teksti: Erityisasiantuntija KT Outi Laiti, Taide- ja kulttuurivirasto
Kuva: Pixabay

Lähteet: 

Laiti, O. (2021). Old ways of knowing, new ways of playing—The potential of collaborative game design to empower Indigenous Sámi. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-249-8

Kinnunen, J., Tuomela, M., & Mäyrä, F. (2022). Pelaajabarometri 2022: Kohti uutta normaalia. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2732-3

Rasmus, M. (2008). ”Saamelaisuus on kuin lahja”: Saamelaislasten hyvinvointi ja heidän oikeuksiensa toteutuminen Suomen saamelaisalueilla. Lapsiasiavaltuutetun toimiston selvityksiä 1:2008. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111254985 

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio. (2025). “Haluan, että kansani elämä paranee”: Yhteenveto saamelaisten totuus- ja sovintokomission ehdotuksista. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:100. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-980-9

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio. (2025). ”Kyllä se on yhtä taistelua” Saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportti OSA II, kuulemiset. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:98. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-984-7

Salasuo, M., Lehtonen, K., & Tarvainen, K. (2023). Nuoruuden pohjoisin ulottuvuus: Tutkimus Pohjois-Lapin seutukunnan ja saamelaiseen yhteisöön identifioituvien lasten ja nuorten vapaa-ajasta ja harrastamisesta. In Nuoruuden pohjoisin ulottuvuus: Tutkimus Pohjois-Lapin seutukunnan ja saamelaiseen yhteisöön identifioituvien lasten ja nuorten vapaa-ajasta (pp. 7–75). Opetus-ja kulttuuriministeriö. https://doi.org/10.57049/nts.1675

Weckström, E., Kekkonen, K., & Kekkonen, O. (2023). ” Kiva että juuri minä saan opiskella tätä kieltä ja se on osa kulttuuriani”: Saamelaislasten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2023:1. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-291-2