Arjen mediataidot auttavat pysymään turvassa verkkorikollisilta
Verkkohuijaukset ovat muuttuneet yhä taitavammiksi samaan aikaan kun digitaaliset palvelut ovat sulautuneet arkeemme. Niitä voi kuitenkin torjua, kun tieto, teknologia ja toimintatavat yhdistetään.
Verkkorikolliset yrittävät huijata meitä puheluin, sähköpostitse ja tekstiviesteillä, sosiaalisen median kanavissa ja nettiostoksilla – kaikkialla siellä, missä ihmiset ovat. Huijausten onnistumiseen voi kuitenkin vaikuttaa. Kun yksittäiset ihmiset, yritykset ja viranomaiset jakavat havaintoja ja tietojaan huijauksista, niitä voi tunnistaa jo ennakolta.
Teleoperaattorit digiturvan etulinjassa
Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti huijausten teknisessä torjunnassa. Teleoperaattorit ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on palkittu jo kahdesti yhteistyöstään, jonka tuloksena operaattorit torjuvat vuosittain kymmeniä miljoonia huijauspuheluita päätymästä koskaan vastaanottajien puhelimiin. Operaattorit puuttuvat myös huijaustekstiviesteihin ja kehittävät jatkuvasti uusia tapoja hankaloittaa verkkorikollisten toimintaa.
Useimmiten verkkorikolliset havittelevat pääsyä pankkitileillemme. Mobiilivarmenne on operaattoreiden kehittämä helppokäyttöinen vahvan sähköisen tunnistamisen väline, jolla tileihin ei pääse käsiksi. Finanssiala ja FiCom ovatkin yhdessä muistuttaneet yksinkertaisesta tunnistautumissäännöstä: pankkitunnuksilla pankkiin, mobiilivarmenteella muualle.
Tieto ja kriittinen harkinta auttavat paljastamaan huijauksen
Huijausten tunnistaminen kuuluu tämän päivän mediataitoihin, jota voi harjoitella. Tässäkin tiedon lisääminen on kaiken perusta. Kun tulemme tietoisiksi erilaisista huijaustavoista, osaamme pysähtyä epäilyttävissä tilanteissa.
Rikolliset käyttävät erittäin taitavasti ja monipuolisesti keinoja, joilla vedota tunteisiimme. Erilaisilla huijaustarinoilla halutaan kasvattaa luottamusta, herättää empatiaa tai ihastusta, luoda kiireen tuntua tai saada aikaan halu vaurastua. Manipulaatioyrityksiä voi opetella tunnistamaan.
Avoin keskustelu muiden kanssa luo kulttuurin, jossa mikään viesti tai soitto ei tunnu liian arkipäiväiseltä tarkistettavaksi. Jokainen jaettu varoitus ja kertomus tuo yhteiseen suojamuuriin uuden kerroksen ja rohkaisee muita toimimaan harkiten.
Otollisessa tilanteessa kuka tahansa meistä saattaa kuitenkin haksahtaa verkkorikollisen ansaan. Siinä ei ole mitään hävettävää. Sen sijaan kannattaa toimia välittömästi ja ottaa heti yhteys omaan pankkiin. Asiasta kannattaa aina tehdä rikosilmoitus poliisille ja ilmoittaa siitä myös Kyberturvallisuuskeskukselle. Vaikka kävisikin niin, ettei tekijää saada kiinni, viranomaisten on hyvä saada kokonaiskuva ilmiöiden yleisyydestä.
Yhteinen osaaminen vahvistaa kaikkien turvaa
Kilpajuoksu yhä kekseliäämmiksi ja tekoälyn myötä todentuntuisimmiksi muuttuvia huijauksia vastaan vaatii jatkuvaa työtä. Suomessa yhteistyö viranomaisten sekä eri toimialojen yritysten ja yhteisöjen välillä toimii mutkattomasti myös huijausten torjunnassa. Se, että media nostaa esiin eri verkkorikollisuuden ilmiöitä, auttaa paljon tiedon leviämisessä. Kaikilla on sama tavoite: estää huijaukset verkossa.
Digitaaliset palvelut tarjoavat valtavasti mahdollisuuksia, ja yhdessä toimien voimme varmistaa, että ne pysyvät turvallisina ja ovat kaikkien hyödyksi.
Teksti: Sari Laine-Lassila, viestintäpäällikkö, FiCom
Kuvat: Tero Vesalainen / iStock (artikkelikuva), FiCom (faktalaatikko)