Kuka katsoisi eläintä?
Muunlajiset eläimet eivät käytä mediaa. Mutta me ihmiseläimet käytämme. Me kirjoitamme uutisia valkoposkihanhista, eläinpuiston konkurssista ja keväällä laitumelle kirmaavista lehmistä. Mediatalo lähettää koirista pentuliveä, lihatalo valikoitua kuvaa possun karsinasta. Ihastelemme luontokuvakilpailun valokuvia ja vieritämme somevirrassa kissavideoita. Eläimet ovat kaikkialla, ja silti: katsommeko eläintä todella?
Ihmisten käsitys muunlajisista eläimistä on aikojen saatossa muuttunut ja tietoa eläimistä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta eläinkäsityksemme on yhä täynnä ristiriitoja. Uutisissa korostuvat taloudelliset ja tuotannolliset näkökulmat.
Muiden lajien edustajien kokemuksista ollaan tietoisempia kuin aiemmin, mutta samalla esimerkiksi tuotantoeläimiä käytetään eläintuotannossa enemmän kuin koskaan ja luonnonvaraisten eläinten tila maapallolla käy ahtaammaksi ja ahtaammaksi.
Eläinoikeustietoista mediakasvatusta
Tarvitsemme eläinoikeustietoista lukutaitoa. Animalian, Nuorten Akatemian ja Häiriköt-päämajan Jari Tammisen hanke Katse eläimeen tarjoaa yläkouluikäisille ja toisella asteella opiskeleville nuorille välineitä tarkastella kriittisesti eläinten esittämistä mediassa, erityisesti mainoksissa.
Hankkeessa kehitetään kouluvierailumalli, taidenäyttely sekä oppimateriaalia. Hankkeen ytimessä on ajatus siitä, että medialukutaito ei ole vain tekninen taito, vaan se on osa aktiivista kansalaisuutta. Eläinoikeustietoinen lukutaito kasvattaa eläinasiakansalaisuuteen. Tarjoamme nuorille välineitä ymmärtää, miten eläintuotantoa käsitellään mediassa ja markkinoinnissa – ja miten viherpesu ja hyvinvointipesu hämärtävät tai peittävät todellisuutta.
Nuoret kohtaavat netissä harhaanjohtavien mainosten lisäksi myös valeuutisia, deepfake-videoita ja sisältöjä, jonka lähteitä ei aina osata arvioida. Kun nuoret oppivat tunnistamaan harhaanjohtavaa viestintää, he voivat tehdä tietoisempia kulutusvalintoja ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vaikka Katse eläimeen -hanke käsittelee eläinoikeustietoista medialukutaitoa, ovat sen opit sovellettavissa myös medialukutaidon vahvistamiseen yleisesti.
Maksuttomat materiaalit ja palvelut kouluille
Taidenäyttelyissä ja kouluvierailuilla käytettävät vastamainokset toimivat keskustelun avaajina ja luovan ilmaisun välineinä: ne kääntävät kaupalliset viestit päälaelleen ja haastavat nuoret pohtimaan eläinten oikeuksia, hyvinvointia sekä kulutuskulttuurin vaikutuksia.
Vuorovaikutuksellisissa Katse eläimeen -kouluvierailuissa nuoret tutustuvat vastamainoksiin tutkien ja itse tehden. Niissä aiheeseen koulutettu kouluvierailija ohjaa 75–90 minuutin mittaisen oppitunnin aiheeseen. Työpajan päätteeksi nuoret pääsevät tekemään omat vastamainoksensa.
Taidenäyttelyn ja kouluvierailujen lisäksi hankkeessa tuotetaan digitaaliset harjoituskortit, jotka sisältävät viisitoista harjoitusta aiheen itsenäiseen käsittelyyn. Niiden kautta opettaja voi ohjata yksittäisen harjoituksen tai muodostaa kokonaisen oppitunnin, jossa nuoret tutkivat eläinten hyvinvointipesua eri medioissa.
Menetelmäpakan harjoitukset tukevat niin monilukutaidon, eettisen ajattelun kuin ilmaisutaitojenkin harjoittelua. Ne tarjoavat opettajille maksuttoman, innostavan työkalun eläintietoiseen mediakasvatukseen.
Toimintaa monissa kunnissa
Taidenäyttelyitä järjestetään muun muassa keväällä Porvoossa. Niihin luokat voivat tutustua itsenäisesti tai Animalian vapaaehtoisen ohjaamana. Muut paikkakunnat vahvistuvat alkuvuodesta. Kouluvierailuja järjestetään pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Oulussa, Joensuussa, Lahdessa sekä näiden lähikunnissa.
Mediakasvatusmateriaali sekä kouluvierailuissa käytettävät harjoitukset julkaistaan avoimesti verkossa, jotta ne ovat kaikkien saatavilla myös hankekauden jälkeen. Kaikki hankkeessa tuotettavat materiaalit ja palvelut on suunniteltu yläkouluille sekä toisen asteen oppilaitoksiin.
Teksti: Tiina Ollila, Animalia ja Ulla Saalasti, Nuorten Akatemia.
Kuvat: Hankkeen logo Jari Tamminen