Uudet ilmiötFaktabaari

Tekoäly on tullut vauhdilla ihmisten arkeen. Sitä käytetään tiedonhakuun, sisältöjen tuottamiseen ja moneen muuhun – mutta myös kiusantekoon, rikoksiin ja harhaanjohtamiseen. Mistä tietää, vetääkö joku nenästä tekoälyn avulla? 

Generatiivisen tekoälyn esiinmarssi tammikuussa 2023 laukaisi varsinaisen vallankumouksen, kun OpenAI julkaisi ChatGPT-tekoälybottinsa kaikkien käyttöön. Ennen tätä Midjourney oli tarjonnut jo pitkään mahdollisuuden kuvien tehtailulle. Pian ilmaantuivat myös Anthropic-yrityksen Claude ja Googlen Gemini kilpailemaan näiden kanssa. Siitä lähtien on riehunut varsinainen tekoälykuume, joka ei näytä laantumisen merkkejä. 

Tekoäly on varsin kätevä vempele – se voi tuottaa käden käänteessä ihan mukiin menevää tekstiä, koodia, kuvia, musiikkikappaleita, videokuvaa, sekä ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Osassa kouluista tekoäly on kielletty kokonaan, toisissa siihen on suhtauduttu varovaisen uteliaasti. Jotkut jopa intoilevat siitä. Mutta mitä tekoäly tarkoittaa mediakasvatuksen ja -taitojen vinkkelistä? 

Kokeilemalla sitä itse varmasti selviää nopsaan, mihin sitä voi käyttää ja mihin ei. Jos sen pistää tuottamaan tekstiä, se tuottaa yleensä aika sujuvaa, joskin ehkä tekoälyltä kuulostavaa tarinaa. Teksti noudattaa melko tyypillistä rakennetta, sisältää markkinointisanastoa eikä se yleensä mene erityisen syvälle mihinkään aiheeseen. Jos sitä pyytää kääntämään tekstiä, se tekee sen yleensä ihan hyvin. Jos sen pistää lukemaan dokumentteja, se saattaa tehdä sen näppärästi. Sen tekemiä kuvia on jo vaikea tai mahdoton erottaa oikeista. 

Se toimii parhaiten, kun sitä käyttää tukiälynä: auttamaan ongelmanratkaisussa, pallottelemaan ideoita ja suorittamaan puuduttavia, pitkäveteisiä tai ihmiselle liian monimutkaisia tehtäviä. Käyttötapoja ja tarkoituksia etsitään koko ajan vimmatusti, sekä huviksi että hyödyksi – esimerkiksi tieteessä. Elämme totisesti teknologisen vallankumouksen keskellä. 

Tekoäly kriittisen medialukutaidon silmin

Mutta mediakasvatuksen näkökulmasta tekoälyllä on myös kääntöpuolensa. Yhden muutaman sadan sanan vastauksen pyöräyttäminen ChatGPT:llä kuluttaa vettä noin juomavesipullon verran. Googlen sähkönkulutus on liki tuplaantunut tekoälyn myötä – mikä tekee tyhjäksi palvelun viherrysyritykset. Valtaosa energiasta, jota käytetään hauskojen tekoälykuvien tehtailuun tapahtuu yhä kestämättömillä, tyypillisesti fossiilisilla energianlähteillä. 

On hyvä ymmärtää, että toistaiseksi tekoälyllä ei ole “totuusaistia”. Koska se on kuitenkin ohjelmoitu miellyttämään käyttäjäänsä, se saattaa niin sanotusti hallusinoida antamansa vastauksen eli tuttavallisemmin “vetää hatusta”. Annetut vastaukset kannattaa aina varmistaa muistakin lähteistä. Vaikka hallusinointi on jo yhdessä vuodessa vähentynyt tuntuvasti, kokonaan siitä ei päästä eroon. 

Tekoälyt ovat riippuvaisia aineistoista, joita niiden opettamiseen on käytetty. Koska aineisto on aina vinoutunut jollain tavalla, niin tulee olemaan tekoälykin, vaikka sitä pyritäänkin välttämään. Onko sen silmissä tyypillinen lääkäri aina mies ja tyypillinen hoitaja aina nainen? Vinoumat voivat olla poliittisia, ja hyvinkin hienovaraisia. 

Valtaosa energiasta, jota käytetään hauskojen tekoälykuvien tehtailuun tapahtuu yhä kestämättömillä, tyypillisesti fossiilisilla energianlähteillä. 

Koska tekoälyjen palvelimet eivät pääasiassa sijaitse Euroopassa, niitä ei koske tiukka eurooppalainen yksityisyydensuoja. Siksi kaikki tiedot, joita tekoälylle annetaan, voivat päätyä kielimallin opetusaineistoksi. Tästä syystä mitään yksityistä, henkilökohtaista tai arkaluontoista tietoa ei boteille kannata antaa. 

Suurin ja tärkein mediakasvatuksellinen huoli liittyy tekoälyn väärinkäyttöön – kuten kaikkea teknologiaa, myös tekoälyä voidaan valjastaa synkkiin tarkoitusperiin. Tästä syystä tietyt turvataidot ja kriittinen digitaalinen informaatiolukutaito ovat paikallaan. 

‘Deepfake’ eli syväväärennös tarkoittaa tekoälyllä tehtyä aidon näköistä (tai todellisuutta matkivaa) kuvaa, videota tai ääninauhaa. Syväväärennös voidaan tehdä niin, että se näyttää ja kuulostaa joltakulta olemassa olevalta ihmiseltä. Laillisen ja asiallisen käytön lisäksi syväväärennöksiä voidaan käyttää huijauksiin sekä henkiseen väkivaltaan ja kiusaamiseen. Lakia törkeästi rikkovien tekoälykuvien ja -videoiden tehtailu koulutovereista ja esimerkiksi tunnetuista tubettajista on jo arkea, samoin kuin disinformaation ja suorien valheiden levittäminen esimerkiksi poliitikoista tai muista julkisuuden henkilöistä. 

Sosiaalinen media on myös täynnä tekoälyllä generoitua sisältöä – postauksia, kuvia, videoita – joiden tarkoitus on haalia klikkauksia ja ohjata epäilyttävien sisältöjen pariin. Tekoäly mahdollistaa myös tiettyihin käyttäjäryhmiin räätälöidyn disinformaatiokampanjoinnin ennennäkemättömällä tarkkuudella ja teholla, etenkin yhdistettynä bottitileihin, joita joka somepalvelussa on huomattavan paljon. 

Onneksi tekoälyä voidaan myös käyttää väärän tiedon torjumiseen, vaikka se toistaiseksi tapahtuukin takamatkalta ja etsii vielä luotettavaa muotoaan. Mutta koska olemme tekoälyn myötä astumassa tuntemattomaan, korostuu aivan perinteisen kriittisen medialukutaidon ja huolellisen ajattelun merkitys. Eli pysähdy, harkitse ja tarkista – ja aloita matkasi tekoälyn maailmaan vaikka lukemalla Faktabaarin Tekoälyopas! Se tarjoaa hyvän peruspaketin, ja alkuvuodesta 2025 on ilmestymässä myös opettajille kirjoitettu uudistettu laitos. 

Lue lisää

Faktabaarin tekoälyopas

Teksti: Markus Neuvonen, vanhempi asiantuntija, Faktabaari 
Kuva: Tekoälyllä tehty.