Median monet vaikutukset – mitä jäi käteen hyvinvoinnin teemavuodesta
Vuoden 2025 Mediataitoviikolla nostamme esiin etenkin kestävän kehityksen ja ekologisuuden teemoja. Viime vuonna puolestaan tarkastelimme hyvinvoinnin ja median yhteyttä sekä mitä mediakasvatuksessa olisi hyvä tästä aiheesta tietää. KAVI:n mediakasvatustiimi jatkoi aiheen parissa koko vuoden 2024 ajan tutkien, keskustellen ja julkaisemalla erilaista sisältöä. Tarkemman kuvauksen vuodesta ja sen saavutuksista voit lukea Medialukutaito Suomessa -sivulta tämän linkin kautta.
Median ja hyvinvoinnin yhteydet ovat puhuttaneet tavalla tai toisella joukkoviestinnän alusta lähtien, mutta laajempi ja isoja yleisöjä liikuttava keskustelu on ollut käynnissä viimeisen vuosikymmenen ajan. Keskiössä ovat olleet älypuhelinten ja sosiaalisen median vaikutukset etenkin lapsiin ja nuoriin, mutta myös aikuisten ja kasvattajien mediankäyttöä on pohdittu ja tutkittu.
KAVI julkaisi keväällä 2024 selvityksen nuorten älypuhelimenkäytön ja hyvinvoinnin yhteyksistä. Tuloksista kävi ilmi, että nuorten arki on tasapainoilua älypuhelimen terveyttä edistävien ja sitä heikentävien seikkojen kanssa: toisaalta älypuhelimen ja esimerkiksi somen kautta pidetään yllä tärkeitä ihmissuhteita ja hoidetaan välttämättömiä arkeen liittyviä asioita, toisaalta taas lainataan aikaa nukkumiselta ja liikkumiselta. Huonommassa sosioekonomisessa asemassa olevat ilmoittivat enemmän negatiivisista vaikutuksista ja ylipäänsä nuoret kokivat, etteivät he olleet saaneet riittävästi tukea oman mediankäytön hallintaan.
Pohjaa tutkitusta tiedosta ja asiantuntijoilta
Hyvinvoinnin teemavuonna sekä uutismediassa että somealustoilla näkyi runsaasti keskustelua älypuhelinten käytöstä kouluissa. Hallitus oli kirjannut aiheen jo hallitusohjelmaansa ja loppuvuodesta työryhmältä lähti eduskunnalle puhelinten käyttöä selkeästi rajoittava lakiesitys. Tutkimuksia, haastatteluja ja kirjoituksia julkaistiin tasaiseen tahtiin vuoden aikana. Suhteellisen yksimielisiä mediakeskustelussa oltiin siitä, että epämääräinen tai lähes rajoitukseton älylaitteiden käyttö oppituntien aikana ei ole hyväksi niin keskittymiskyvylle kuin oppituntien ilmapiirillekään. Kritiikkiä esitettiin muun muassa mahdollisesta välitunneille ulottuvasta käyttökiellosta ja lakiesityksen etenemisen nopeasta tahdista ilman laajempaa tutkimusnäyttöä vaikutuksista.
Mediakasvatustiimissä on tarkasteltu mediankäyttöön liittyviä julkisia keskusteluja suurella mielenkiinnolla ja välillä myös otettu kantaa ajankohtaisiin media-aiheisiin. Työssämme on keskeistä vaalia tutkimuksellista näkökulmaa eli tarkastella, millaisia johtopäätöksiä eri tutkimukset käsiteltävästä aiheesta tarjoavat. Tiimissä järjestetään säännöllisesti tutkimuslukupiirejä, joissa syvennytään yhteen aiheeseen useamman tieteellisen artikkelin tai tutkimuksen kautta. Hyvinvoinnin ja median suhdetta käsiteltiin myös asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa sekä pyöreän pöydän keskusteluissa.
Lukupiirien, asiantuntijakeskustelujen ja teemavuoden aikana muodostui näkemys siitä, että mediankäytön ja hyvinvoinnin yhteyksiä käsitteleviä tutkimuksia on jo runsaasti. Kuitenkaan mitään yksiselitteistä totuutta aiheesta ei ole löytynyt. Harvat tutkimukset kiistävät, etteikö liiallisella mediankäytöllä voisi olla negatiivisia vaikutuksia hyvinvointiin. Esimerkiksi puhelimien käytön parempi hallinta kouluissa voi edistää työrauhaa ja parantaa oppilaiden keskittymistä koulutyöhön.
Tutkimuksista kävi kuitenkin ilmi, että ei voida aina aukottomasti osoittaa syy- ja seuraussuhteita esimerkiksi mielenterveyden kohdalla: lisääkö mediankäyttö ahdistusoireita vai johtuuko runsas mediankäyttö ahdistuneesta olosta. Vaikka mediankäyttöä pyritään rajoittamaan, nuoret korostavat yhteydenpidon läheisiin ja ystäviin olevan tärkeä hyvinvointia tukeva tekijä. Lisäksi yhteiskunta ja yritykset lähettävät ristiriitaisia viestejä siirtämällä yhä enemmän palveluita digitaaliseen muotoon. Tämä tekee arjen toimista ja yhteydenpidosta yhä mediavälitteisempiä, eikä suunta vaikuta muuttuvan tulevaisuudessa.
Teemavuodet KAVIn mediakasvatuksessa eivät tarkoita sitä, että aiheet on käsitelty, pistetty mappiin ja otetaan seuraava teema tilalle. Päinvastoin erilaisten teemojen myötä pyrimme jatkossa huomioimaan käsiteltyjä aiheita paremmin jokapäiväisessä työssä ja nostamaan niitä aina esille sopivissa kohdissa. Monet teemat ja aiheet myös linkittyvät yhteen ja hyvinvoinnin teemat näkyvät myös kestävässä mediankäytössä. Lisäksi saamme myös jatkuvasti lisää tutkittua tietoa, jota voimme hyödyntää käytäntöjen ja sisältöjen luomisessa.
Kirjoittaja: Julia Alajärvi, erityisasiantuntija, mediakasvatustiimin lähiesihenkilö, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti