Lapset, nuoret ja mediaMannerheimin lastensuojeluliitto

Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatustyössä kohdataan vuosittain kymmeniätuhansia lapsia, nuoria, vanhempia ja ammattilaisia. Mitä he kertovat mediankäytöstään ja digitaalisista kokemuksistaan?

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) muodostaa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ja Pelastakaa Lapset ry:n Nettivihje-tiimin kanssa Suomen Safer Internet -keskuksen. Osana tätä työtä MLL esimerkiksi selvittää lasten, nuorten ja aikuisten ajatuksia digitaalisista ympäristöistä. Näkökulmien kuuleminen on tärkeää paitsi lapsen oikeuksien toteutumisen vuoksi, myös siksi, että voimme tunnistaa tuen tarpeet.

”Netti on oleellinen osa elämää ja sosiaalista toimintaa. Netti ei ole paha asia, mutta jos nuoria ei kuunnella tai auteta sen käytössä, se voi aiheuttaa pahoja tapahtumia ja kokemuksia”, totesi nuori MLL:n mediakyselyssä 2024. Toinen nuori jatkaa: ”Kaikki nuorten ongelmat ja vaikeudet elämässä eivät johdu puhelimen käytöstä, vaikka vanhemmat usein väittävät sitä syyksi.”

Moni lapsi ja nuori ymmärtää, ettei some tai puhelimenkäyttö voi olla rajatonta. Kuten eräs kyselyn nuori tiivistää: ”Netti on osa nykyaikaa, mutta sillä täytyy olla myös rajansa.”

MLL:n vanhempainilloissa huolia ratkotaan yhdessä ja etsitään digiarkeen tasapainoa. Eräs MLL:n digihyvinvoinnin vanhempainiltaan osallistunut vanhempi nosti palautteessaan positiivisen, median äärellä tapahtuvan yhteisen tekemisen sekä oman esimerkkinsä kriittisen tarkastelun tärkeimmiksi opeikseen.

”Ei solvata, vaan autetaan”, totesi eräs koulun roolia mediakasvatuksessa pohtinut opettaja MLL:n kyselyssä vuonna 2023. Opettajia askarruttavat oppilaiden ajankäyttö, kuplautuminen ja keskittymisen haasteet, nuorten riittämättömyyden tunteet sekä piiloon jäävä kiusaaminen netissä. Monet opettajat pitävät mediataitoja tärkeinä, mutta kaipaavat apua mediakasvatukseen.

MLL:ssa tuemme lasten, nuorten ja vanhempien lisäksi kouluja oppimateriaaleilla ja tapahtumilla, kuten syksyllä 2024 yli 70 000 yläkoululaista tavoittaneella SuperDigikoulun etäoppitunnilla.

Digitutkijoissa on tunnistettu lasten moninaiset lähtökohdat

MLL:n ja Suomen Kulttuurirahaston yhteinen Digitutkijat-hanke tukee koulujen ja kotien mediakasvatusta tarjoamalla 4. luokkalaisille työpajoja, joissa vahvistetaan lasten turvallista ja vastuullista digikäyttäytymistä sekä vuorovaikutus- ja arviointitaitoja. Kouluttajat kohtaavat lapsia ympäri Suomen ja kuulevat oppilaiden ajatuksia heidän mediamaailmastaan.

”Yhteinen havainto on, että lapsilla on paljon sanottavaa ja he jakavat mielellään kokemuksiaan mediamaailmastaan”, toteavat Digitutkijoiden työpajoja suunnitelleet ja toteuttaneet Ville Välikangas ja Jenni Nevala.

Monille nelosluokkalaisille digitaalinen maailma, kuten pelit ja sosiaalinen media ovat hyvin tuttuja. Toisaalta Digitutkijat-pajoissa kohdataan myös lapsia, joille digimaailma on vielä vieraampi ja joilla ei esimerkiksi ole omia älylaitteita. Lapset ovatkin mediankäytön taidoiltaan ja tottumuksiltaan hyvin moninainen joukko. Sama vaihtelevuus pätee myös mediankäytölle saadussa ohjauksessa.

”Toisinaan on helppo kuulla, kenen kotona asioista on käyty keskustelua. Toiset esimerkiksi tunnistavat taitavasti riskejä keskustelussa tuntemattomien kanssa, kun toiset tulkitsevat imartelut ja kehut ystävällisyydeksi”, Nevala ja Välikangas kuvaavat. ”Tämä on hyvä muistutus siitä, miten tärkeää on, että koulussa tasoitetaan eroja lasten mediataidoissa.”

MLL:n auttavat palvelut kuulevat sekä lasten että vanhempien kokemukset

MLL:n auttavien puhelimien ja digipalveluiden asiantuntijan Anna Weckströmin mukaan lasten ja nuorten yhteydenotoissa kuuluu, miten somen läsnäolo lasten ja nuorten elämässä.

Yhteydenotoissa kuullaan arkipäiväistä puhetta vaikkapa pelaamisesta ja kaverisuhteista some-alustoilla, mutta myös digimaailman negatiivisemmista ilmiöistä, kuten nettikiusaamisesta tai verkossa kohdatusta seksuaalisesta häirinnästä.

Palveluissa puhutaan myös ulkonäköpaineista ja jutellaan haitallisista tai hämmentävistä sisältöistä, joiden aiheuttamia ajatuksia tai pelkoja lapsi tai nuori haluaa purkaa aikuisen kanssa. 

MLL:n auttavissa palveluissa kuullaan lapsiperheiden arjesta eri näkökulmista. Vanhemmille suunnattujen palvelujen yhteydenotoissa liiallinen mediankäyttö on yksi toistuva teema. ”Monet vanhemmat kaipaavat paljon lisää tietoa ja tukea siihen, miten he voisivat keskustella kohtuullisesta mediankäytöstä lastensa kanssa. Tämä ei ehkä sinänsä ole uusi ilmiö, mutta mielestäni tärkeä ja aina ajankohtainen asia,” auttavien palvelujen Weckström pohtii.

Nuortennetissä kaikuu nuorten tarve aikuisten tuelle

MLL:n Nuortennetin ja sen somekanavien parissa työskentelevä digitaalisen nuorisotyön asiantuntija Noora Lambert kohtaa työssään pääasiassa 13–21-vuotiaita. Nuortennetissä ja sen somessa jaetaan tietoa nuorille eri aiheista, myös netin ja digimedian ilmiöistä. Nuoret voivat pelata aiheeseen liittyviä pelejä tai tehdä testejä tai jakaa kokemuksiaan Nuortennetin keskustelupalstalla.

Lambert toteaa nuorten kaipaavan sosiaaliseen mediaan turvallisuutta ja turvallisia aikuisia. ”Nuoret toivovat, että aikuiset ottaisivat enemmän vastuuta omasta toiminnastaan somessa, ja loisivat turvallista ympäristöä myös sosiaaliseen mediaan. Mielestäni nuoret osaavat tarkastella mediaa kriittisesti ja hyödyntää somen vaikuttamiskeinoja. Monilla nuorilla on hyvää tukea ja turvaa opetella somenkäyttöä, mutta on paljon myös hyvin nuoriakin, joilla ei ole mitään tukea tai valvontaa”, Lambert summaa.  

Lambert nostaa esille työssään kohtaamat hyvät ja huonommat sometrendit, jollaisista nuoret pikemminkin puhuvat haasteiden sijaan. ”Somen yksi koukuttava puoli on se, että kerätään reaktioita omille päivityksille. Viime aikoina olen huomannut, että somessa jaetaan entistä enemmän henkilökohtaisia haasteita ja ongelmia. Mitä rajumpi tarina ja henkilökohtaisempi se on, sitä enemmän se herättää katsojissa tunteita ja sitä myötä reaktioita”, Lambert avaa.
 

Millaisesta netistä lapset ja nuoret unelmoivat?

Lasten ja nuorten toiveissa toistuvia teemoja ovat turvallisuus ja se, että ketään ei kiusattaisi verkossa. Kiusaaminen ja loukkaavat kommentit nousevat useimmiten esille, kun lasten ja nuorten kanssa keskustellaan median käytön ikävistä puolista.   

Nuortennetin nuori vapaaehtoinen toimittaja kuvaa unelmaansa näin: “Unelmieni some olisi paikka, jossa kaikilla olisi kivaa ja turvallista. Ei olisi häirintää, kiusaamista tai epäasiallista sisältöä. Kaikki saisivat olla luovia ja luoda tahtomaansa sisältöä ilman pelkoa negatiivisuudesta ja turhanpäiväisestä arvostelusta. Myös kuka vaan voisi saada somesta vertaistukea ja apua ongelmiin tai pulmiin.”

Monissa kohtaamisissa ja kyselyvastauksissa lapsi ja nuori toivoo aikuisten tukea ja yhteisiä pelisääntöjä, joihin koko perhe aikuisia myöten sitoutuu. Aikuisten kyseenalainen käytös netissä, kuten vihapuhe ja häirintä arveluttavat nuoria myös laajemmin. Aikuisen oman mediankäytön esimerkki onkin iso voima. Lapset ja nuoret ihmettelevät usein, miksi aikuiset itse eivät noudata antamiaan sääntöjä puhelimen tai somenkäytön suhteen. Tätä kysymystä meidän aikuisten onkin syytä jäädä pohtimaan. Lapsen parasta ajavat rajat ja kiinnostus hänen mediakokemuksiaan kohtaan ovat tärkeitä. Samalla oman mediankäytön mallin äärelle kannattaa jokaisen aikuisen aika ajoin pysähtyä.

Teksti: Rauna Rahja, mediakasvatuksen asiantuntija, MLL / Suomen Safer Internet -keskus
Kuva: Karolina Grabowska / Pexels