Digitaaliseen osaamisen kuuluu kestävyysosaaminen

Digitaalinen osaaminen ja kestävyysosaaminen ovat kaikille kuuluvaa osaamista. Yhteiskunnan digitalisoituessa digitaalisilla palveluilla on elämässämme yhä suurempi rooli. Digitaalisten palvelujen käytön kasvaessa myös niiden ympäristövaikutukset kasvavat. Jotta ympäristöongelmiin voidaan vaikuttaa, ympäristövaikutuksiin liittyvä osaamista tulee lisätä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan kestävyyttä tulee käsitellä opetuksessa myös osana tieto- ja viestintäteknologista osaamista. Oppilaan hyvään digitaaliseen osaamiseen kuuluu teknologian käytön ja omien valintojen ympäristövaikutusten ymmärtäminen. Perusopetuksessa tuetaan oppilaita edistämään kestävää tulevaisuutta.

Digitaalisten palvelujen ympäristövaikutukset koostuvat eri tekijöistä. Esimerkiksi digitaalisten palvelujen kehittämisessä paremmalla suunnittelulla voidaan säästää datan käytössä, mikä säästää myös energiaa. Merkitystä on sillä, kuinka paljon dataa käytetään. Vähäisempi datan käyttö tarkoittaa vähäisempää datan prosessointia, tallentamista ja siirtämistä tietoverkoissa. Kaikkialla maailmassa ei ole käytössä uusiutuvaa energiaa, joten myös sillä on merkitystä, missä palvelut tuotetaan.

Jokainen digitaalisten palvelujen käyttäjä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa digitaalisista palveluista aiheutuvaan ympäristökuormaan. Kuluttajat käyttävät tällä hetkellä yli 80 % kaikesta nettiliikenteestä. Kuluttajien netin käytöstä suurin energiasyöppö on liikkuvan kuvan eli esimerkiksi videoiden, elokuvien ja pelien striimaus. Tiedon siirtäminen netissä kuluttaa sähköä. Kuitenkin jopa sähkön käyttöä merkittävämpi ympäristökuorma on uusien laitteiden valmistus. Tärkeää olisi pidentää omien laitteiden käyttöikää, korjata niitä ja lopulta kierrättää laitteet oikein.

Miten digitalisaation ympäristövaikutuksia voisi käsitellä opetuksessa? Olemme koonneet tähän aineistoon aiheeseen liittyviä uutisia ja artikkeleita sekä väitteitä ja väitteisiin liittyviä faktoja. Kestävyysosaamisen lisäämisen ohella aineiston tavoitteena on tuoda esiin kriittisen lukutaidon merkitystä ympäristövaikutusten arvioinnissa. Tehtävät ovat tiedonhakuun, keskusteluun ja pohdintaan kannustavia. Aineisto on suunnattu vuosiluokille 7-9, mutta sitä voi soveltuen osin käyttää muidenkin vuosiluokkien opetuksessa.

Uutisotsikoita — Linkit uutisiin artikkelin lopussa

Digitaalisuuteen liittyvässä kestävyysosaamisessa keskeistä on ymmärtää, mistä suurimmat ympäristökuormitukset aiheutuvat ja mitkä tekijät niihin vaikuttavat. On tärkeä oppia löytämään luotettavaa tietoa ja sen myötä oivaltaa, mikä on oman toiminnan merkitys ympäristökuormassa. Digiosaamisen ja kestävyysosaamisen lisääntyessä voidaan havaita, että näiden osaamisten avulla voidaan ratkoa isoja ympäristöongelmiin liittyviä haasteita. Digitaalinen osaaminen on ratkaisevaa esimerkiksi teollisuusprosessien energia- ja materiaalitehokkuuden parantamisessa, älykkäissä energiajärjestelmissä, kestävässä liikenteessä sekä erilaisissa kiertotalouden ratkaisuissa. Tulevaisuuden huippuosaajat ovat oppilaitamme. Kannustamme opettajia pohtimaan yhdessä oppilaiden kanssa, millainen olisi kestävä digitaalinen maailma tulevaisuudessa.

Oppilaiden kanssa kannattaa keskustella myös digitaalisesta riittävyydestä (engl. digital sufficiency) eli siitä, mikä on tarpeellista ja riittävää. On aiheellista pohtia, millaiset teot omassa elämässä ovat tutkitun tiedon perusteella sopivia ympäristökuorman vähentämiseksi. Tiedon ja tulevaisuuskuvien äärellä on huomionarvoista, että opetuksessa välitämme digitalisaatiosta ja ekologisesta kestävyydestä myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen.

Voit käsitellä digitalisaation ympäristövaikutuksia opetuksessa esimerkiksi seuraavien väitteiden kautta.

Väite 1. “Digitalisaatio tuo ympäristöhyötyjä. “

Monet digitaalisuutta hyödyntävät ratkaisut, esimerkiksi etätyö, voivat auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Digitaalinen palvelu ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita ekologisempaa ratkaisua.

Ottakaa selvää ja keskustelkaa
– Etätyön, etäopetuksen tai muun etänä tapahtuvan vuorovaikutuksen hyödyistä ja haitoista ekologisen kestävyyden eri näkökulmista. Pohtikaa myös muita vaikutuksia (esim. hyvinvoinnin näkökulma).
– Nettiostosten teosta ekologisen kestävyyden ja digitaalisten palvelujen helpon käytön näkökulmasta.

Väite 2. “Yksilöt eivät voi vaikuttaa digitaalisten palvelujen ympäristökuormaan.”

Globaalista internetliikenteestä erilaisten videoiden lataamista ja lähettämistä on yli 80 %. Videoliikenteellä tarkoitetaan kaikenlaisten videoiden katselua, myös sosiaalisessa mediassa ja suoratoistopalveluissa.
Suomen tietoliikenneverkko on hyvin mobiilipainotteinen. Mobiilidataa kulutetaan asukasmäärään suhteutettuna eniten maailmassa. Käytössämme on usein rajaton mobiilidataliittymä. Mobiilidatan käyttö kuluttaa enemmän energiaa kuin kiinteiden verkkoyhteyksien käyttö.
Suomessa videoiden katselu on maailmanlaajuisestikin omaa luokkaansa. Kun laitteelta katsellaan vaikkapa videota, sähköä kuluu esimerkiksi palvelimiin, tiedonsiirtoon, reitittimiin, modeemeihin, toistolaitteeseen ja joskus myös erilliseen näyttöön. Myös esimerkiksi käytetty resoluutio vaikuttaa sähkön kulutukseen.
Älypuhelinten osuus koko alan hiilidioksidipäästöistä on tällä vuosikymmenellä kolminkertaistunut. Arvioiden mukaan älypuhelimet aiheuttavat tällä hetkellä yli kymmenesosan koko digitalisaatioon liittyvästä hiilijalanjäljestä.

Ottakaa selvää ja keskustelkaa
– Onko väliä, käyttääkö mobiiliverkkoa vai kiinteään laajakaistaan yhdistettyä langatonta verkkoa?
– Kumpi vie enemmän energiaa yhden 4K-elokuvan katsominen mobiiliverkon kautta vai sähkösaunan lämmittäminen?
– Kuinka monta teekupillista (suunnilleen) voi keittää kahden tunnin suoratoistopalvelun katselun kuluttamalla energialla?
– Kumpi tuottaa enemmän maailman hiilidioksidipäästöistä, digitaaliset laitteet palvelut, laitteet ja tiedonsiirto vai lentoliikenne?
– Miten voit lieventää mahdollista omaa tai toisen ympäristöahdistusta?
– Miksi tutkimustiedon merkitys digitaalisten palvelujen ja ekologisuuden tarkastelussa on erityisen tärkeää?
– Mitä ympäristöasioihin liittyvä mis- tai disinformaatio voisi tarkoittaa? Miksi jollakulla voi olla halu levittää virheellistä informaatiota?
– Millaisiin virheellisiin väittämiin oppilaat ovat kohdanneet? Mistä löytää luotettavaa tietoa?
– Miksi digitalisaation ympäristövaikutusten laskeminen on haastavaa?

Väite 3. “Uusien digitaalisten laitteiden hankinta kuormittaa ympäristöä vähemmän.”

Elektroninen jäte on maailman nopeinten kasvava jätelaji (noin 7 % kasvua vuodessa). Siksi keskeistä on laitteiden kierrättäminen ja niiden eliniän pidentäminen. Tällä hetkellä globaalisti kierrätetään noin 17 % elektroniikkajätteestä. Positiivista on se, että metallia voi kierrättää lähes loputtomiin. Esim. kuparista kierrätetään jopa 80 %.
Samoja metalleja tarvitaan useisiin tärkeisiin teknologioihin. Uusi laite saattaa kuluttaa hieman vähemmän sähköä, mutta valmistukseen kuluneet luonnonvarat ja energia ovat suurempi kokonaisuus kuin säästetty sähkö. Digitaalisten laitteiden valmistus alkaa olla ongelma niiden vähäisen kierrätyksen vuoksi. Lisäksi laitteita ei juurikaan korjata.
Vaikka laite kierrätettäisiin, kaikkia metalleja ei tällä hetkellä saada uusiokäyttöön, koska ne sisältävät pieniä määriä useita eri raaka-aineita sekä erilaisia seoksia.
Myös laitteiden valmistuksesta ja niiden elinkaaresta syntyy päästöä, ei vain sähkön kulutuksesta.

Ottakaa selvää ja keskustelkaa
– Onko ympäristön näkökulmasta oikein ajattelu “voin ostaa uuden laitteen, kunhan kierrätän edellisen asianmukaisesti”?
– Mihin voit kierrättää puhelimesi?
– Onko puhelin ilman kameraa ympäristöystävällisempi valinta?
– Mitkä muut teknologiat tarvitsevat samoja metalleja kuin puhelimesi ja tietokoneesi?
– Missä voit korjata digitaalisia laitteitasi?
– Kuinka usein puhelin pitää vaihtaa?

Väite 4. “Kun käytän laitettani Suomessa, voi data kulkea toisella puolella maailmaa sijaitsevan datakeskuksen kautta ja aiheuttaa päästöjä siellä.”

Digipalveluiden datasta iso osa kulkeutuu käsiteltäväksi ja tallennettavaksi ulkomailla oleviin datakeskuksiin. Tämä ei näy kuluttajalle. Ei siis riitä, että digipalveluiden energiankulutusta tarkastellaan vain siltä osin, mitä Suomessa kulutetaan tai mitä yksilö kuluttaa. Digipalveluita käytettäessä osa energiankulutuksesta ja sitä kautta päästöistä päätyy kotimaan ulkopuolella. Riippuen sähkön tuotantotavasta kohdemaassa, voivat päästöt olla huomattavasti suuremmat kuin ne olisivat kotimaassa.
Mitä enemmän sähkönkulutus maailmassa kasvaa, sitä haasteellisempaa on kaiken tarvittavan sähkön tuottaminen vähäpäästöisesti.

Ottakaa selvää ja keskustelkaa
– Mitä tarkoittaa vihreä sähkö?
– Kuinka paljon Suomessa tuotetaan vihreää sähköä?
– Missä sijaitsee jonkin kaikkien tunteman digitaalisen palvelun palvelimet? Mistä ja kuinka helposti tieto löytyy?
– Miksi Intiassa sijaitsevan palvelimen käyttämän paikallisen sähkön päästömäärät ovat keskimäärin yli 4,5-kertaiset verrattuna Suomeen?
– Mitä tarkoittaa hiilijalanjälki? Mistä tekijöistä se muodostuu digitalisten palvelujen ja laitteiden kohdalla?
– Millaisia ympäristökysymyksiä liittyy kryptovaluuttaan?
– Mitä tarkoittaa kaksoissiirtymä?

Väite 5. “Suomalaiset käyttävät pääasiassa Suomessa valmistettuja laitteita.”

Suurin osa ostamastamme teknologista valmistetaan Aasiassa. Vaikka jokin laite koottaisiin Suomessa, suurin osa käyttämiemme digilaitteiden metalleista tulee ulkomailta.

Ottakaa selvää ja keskustelkaa
– Millaisia ympäristöongelmia liittyy kaivosteollisuuteen?
– Millaisia sosiaalisen kestävyyden kysymyksiä liittyy kaivosteollisuuteen?
– Millaisia ympäristötoimia ja sosiaalisen kestävyyden toimia voidaan tehdä, jotta kaivosteollisuus olisi kestävämpää?
– Mitä suomalaiset teknologia-alan yritykset kertovat kestävän kehityksen työstään?
– Mitä tarkoittaa vihreä koodi?
– Mitä on viherpesu?
– Mitä tarkoittaa kiertotalous ja miten se voi auttaa tuottamaan kestävämpiä digilaitteita?

https://www.oph.fi/fi/kehittaminen/kestavyyskasvatuksen-kehittamishanke
www.uudetlukutaidot.fi

Muutamia uutisia ja artikkeleita tehtävien tueksi

Viisi tärkeää kysymystä digitalisaation ympäristövaikutuksista

Suomalaisyritys säästi yli 400 000 euroa ja valtavasti sähköä laittamalla it-järjestelmänsä kuntoon. Vihreä koodi on alan uusin trendi. – HS Visio | HS.fi

YLE: Digitaalinen media on jättimäinen energiasyöppö – tietoverkkotekniikan professori: “Ongelmaa ei vielä ymmärretä”

Netti syö kasvavalla tahdilla sähköä ja suurin syyllinen ovat nettivideot – “Epämiellyttävä totuus, josta ei haluta puhua”

Tutkimus: Musiikin kuuntelu striimattuna jättää isomman hiilijalanjäljen kuin cd- tai vinyylilevyt huippuaikoinaan

Digipalveluiden hiilijalanjälki on suurempi kuin lentoliikenteen – tutkimushanke etsii keinoja vähentää ICT:n ympäristövaikutuksia | Aalto-yliopisto

GTK Tutkimustyöraportti 53/2021. Digitalisaatio ja luonnonvarat

Teknologiayritysten vähähiilitekoja

Digitaalisen nuoristyön osaamiskeskuksen (VERKE) tuottamia nuoristyölle suunnattuja podcasteja ympäristön ja teknologian suhteesta

Digitreenit: Haluatko pienentää digipäästöjäsi? Tärkein ekoteko on käyttää laitteita mahdollisimman pitkään – Digitreenit – yle.fi