Selkokielinen media turvaa yhdenvertaisuutta
Mitä tekisit, jos avatessasi sanomalehden tai television uutislähetyksen et ymmärtäisi lukemaasi tai kuulemaasi? Mistä tai keneltä saisit tietoa ajankohtaisista asioista? Mihin tietolähteeseen uskaltaisit luottaa? Tilanne on Suomessa totta 650 000–750 000 ihmisen kohdalla. Jopa 11‒14 prosenttia väestöstämme ei pysty lukemaan tai ymmärtämään yleiskielistä mediaa, vaan tarvitsee selkokielellä tehtyjä mediasisältöjä. Niitä tehdään Suomessa molemmilla kotimaisilla kielillä: Yle Uutiset selkosuomeksi ja Selkosanomat sekä Yle Nyheter på lätt svenska ja Lätta bladet. Selkokielen tarvitsijoiden määrä on kasvanut viime vuosina entisestään, sillä väestö ikääntyy ja sitä kautta muistisairaiden määrä kasvaa, maahanmuuttajien määrä kasvaa ja heikkojen lukijoiden määrä lisääntyy, varsinkin nuorten keskuudessa.
Selkosanomien päätoimittaja Petri Kiuttu ja toimittaja Kaisa Kaatra toteavat yhteen ääneen, että selkokielinen media on ennen kaikkea yhdenvertaisuuskysymys.
– Yhdenvertaisuuden vuoksi on tärkeää, että myös sellaisten henkilöiden, joilla on kognitiivisia haasteita, on mahdollista lukea uutisia. Kaikilla yhteiskunnan jäsenillä on oikeus uutisiin ja tietoon sekä oikeus käyttää mediaa. Selkosanomista ja Ylen selkouutisista saa jo hyvän kuvan siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Selkokielinen media voi toimia myös väylänä yleiskielisen median käyttöön.
Selkokeskuksen vs. kehittämispäällikkö Henna Kara jatkaa, että selkokielisen median olemassaolo on edellytys myös yhteiskunnallisen osallisuuden toteutumiselle.
– Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kieli ja sen vaikeus eivät saa nousta esteeksi ihmisten osallisuudelle ja mahdollisuudelle saada tietoa. Kun ihmiset saavat tietoa ymmärrettävällä tavalla, he voivat tehdä omaan elämäänsä liittyviä päätöksiä ja suunnitelmia, hoitaa itsenäisesti asioitaan ja osallistua lähiympäristönsä ja yhteiskunnan toimintaan.
Selkokielestä oli keväällä 2020 erityistä hyötyä, kun koronapandemia kosketti koko väestöä ja tieto taudista sekä toimintaohjeet täytyi saada tavoittamaan kaikki ihmiset nopeasti ja täsmällisesti. Selkokielisen tiedon tarve korostuu kriisitilanteissa, jolloin kuka tahansa hyötyy selkokielisestä viestinnästä. Tarve näkyi myös Selkosanomien verkkolehden kävijämäärässä, joka oli ennätyksellisen suuri keväällä 2020. Positiivista kehitystä oli myös keväällä 2021 toteutunut selkokielinen kuntavaalitentti. Tiedon saaminen selkokielellä on kuitenkin edelleen sirpaleista. Kara muistuttaa, että esimerkiksi riski uskoa valeuutisointiin kasvaa, jos ihmiset eivät saa luotettavaa tietoa ajankohtaisista asioista ymmärrettävällä tavalla.
Selkokeskuksen tavoitteena on, että selkokielen asemaa vahvistetaan lainsäädännöllä ja sitä kautta turvataan selkokielen käyttäjien oikeus tietoon. Jos selkokieli olisi laissa, selkomedian rahoituskin olisi turvatumpaa. Iso joukko ihmisiä on vaarassa jäädä tiedon ulkopuolelle, jos sitä ei tarjota myös selkokielellä. Selkokielistä mediaa tarvitaan, jotta yhdenvertaisuus ja osallisuus toteutuvat.
Teksti: Suvi Korhonen,
suunnittelija,
Selkokeskus. Selkokeskus on on Kehitysvammaliittoa.
Artikkelikuva: Laura Oja
www.selkokeskus.fi
Selkosanomat – Uutisia selkokielellä
Selkokieli
- Selkokieli on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä helpommaksi ja ymmärrettävämmäksi
- Selkokieli on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Syynä voi olla esimerkiksi kehitysvamma, lukivaikeus, muistisairaus tai se, että suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli.
- Selkokielen asiaa Suomessa ajavat Selkokeskus ja Selkokielen neuvottelukunta.
- Selkokeskus julkaisee selkokielisiä ajankohtaislehtiä Selkosanomia ja Lätta bladetia yhteistyössä LL-Centerin kanssa.