Tulevaisuus kuumottaa – onko mediakasvatuksesta apua?
Nykyisyys sellaisena kuin me sen voimme kokea on aina menneisyydessä tehtyjen päätösten ja toiminnan summa.
(Anita Rubin, 2004).
Vaikutamme lastemme tulevaisuuteen teoillamme ja valinnoillamme. Siksi on tärkeää pohtia, mikä on mahdollista, mikä on todennäköistä ja mikä on toivottavaa. Arvojen ja arvokeskustelun merkitys on väistämätöntä, kun pohdimme, mitä tulevaisuudessa on tarpeen osata ja millaisia taitoja lapsemme tarvitsevat.
Maailman digitalisoituminen on nostanut keskusteluun lukuisia sellaisia taitoja, jotka eivät ole olleet keskeisessä roolissa ennen tiedon monimediaistumisen ja demokratisoitumisen aikakautta. Olennaiseksi on muodostunut kyky osallistua ja toimia maailmassa, jossa suuri osa tiedosta ja palveluista on tarjolla digitaalisena. Kasvaminen vahvaksi media- ja teknologiaosaajaksi on jokaisen lapsen ja nuoren oikeus (Sormunen ym. 2021).
Lapsilla on luonnostaan uteliaisuus tietoon; heillä on tarve ymmärtää, miten maailma heidän ympärillään toimii. He tarvitsevat työkaluja tiedon ja tulevaisuuden kohtaamiseen. Heidän tulisi voida kokea, että heitä kuullaan ja että heillä on vaikuttamisen mahdollisuus. On myös tärkeää, että he oppivat löytämään oikeaa tietoa ja erottamaan sen väärästä. Yhä tärkeämpää on, että lapsi oppii, missä tietoa on tai mistä sitä voi etsiä. He tarvitsevat uudenlaisia lukutaitoja ymmärtääkseen maailmaa ja elääkseen siinä.
He tarvitsevat medialukutaitoja, mikä tarkoittaa paljon enemmän kuin oikean tiedon erottamista väärästä. Nämä taidot yhdistyvät ihmisenä kasvamiseen sekä luovuuden, kriittisen ajattelun ja sivistyksen kysymyksiin. Koska digitaalinen teknologia ja mediat liittyvät sekä myönteisesti että kielteisesti hyvinvointiin, aktiiviseen toimijuuteen ja oppimiseen, voidaan mediakasvatuksen nähdä olevan jopa koulun kasvatustehtävän ydintä (Rasi & Kangas, 2018).
Rasistinen vihapuhe, nettikiusaaminen sekä haitalliset ja valheelliset mediasisällöt haastavat kasvattajat ja opettajat. Toisaalta digitaalisten medioiden käyttö myös tukee oppimista, elämänhallintaa ja hyvinvointia. Kasvattajat ja opettajat ovat aina myös mediakasvattajia, vaikka eivät sitä aina tulekaan ajatelleeksi. Esimerkiksi tapa, jolla kasvattajat rajoittavat tai mahdollistavat älypuhelinten käyttöä, on mediakasvatusta käytännössä. Näillä käytännöillä viestitään arvoja: mikä on tärkeää ja arvokasta, vähemmän tärkeää, sopivaa, hyödyllistä tai peräti haitallista oppimiselle, kasvulle ja hyvinvoinnille. (Rasi & Kangas, 2018.)
Kansallisten linjausten mukaan mediakasvatus on opastavaa, ihmislähtöistä, osallistavaa ja kannustavaa; se on tulevaisuuteen tähtäävää, kestäviin ja vastuullisiin toimintatapoihin suuntautuvaa (Salomaa & Palsa, 2019). Mediakasvatusosaaminen on ymmärrystä niistä mahdollisuuksista ja haasteista, joita digitaalisuus ja media – pelit mukaan lukien – tuovat mukanaan (Rasi & Kangas, 2018).
Uudet lukutaidot -ohjelman tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten medialukutaitoja, tieto- ja viestintäteknologisia taitoja sekä ohjelmoinnin osaamista. Tämä on hieno kansallinen ponnistus mediakasvatuksen yhdenvertaisen toteutumisen edistämiseksi. Opetussuunnitelmassa puhutaan monilukutaidoista, joka on kattokäsite lukuisille lukutaidoille.
Olemme Lapin yliopistossa kehittäneet monilukutaidon tukemiseksi MOPPI-mallin, jonka tavoitteena on ohjata ja kannustaa opettajatiimejä tukemaan oppilaiden monilukutaitoa ilmiölähtöisesti.
Lisäksi olemme laatineet opetussuunnitelmaan ja tutkimuskirjallisuuteen pohjautuen opetustyöhön avuksi viitekehyksen, jossa monilukutaidon tavoitteet on kuvattu ja pilkottu erilaisiin mediakasvatustekoihin (Rasi & Kangas, 2018). Monilukutaidon tukemiseksi opetuksessa hyödynnetään oppikirjojen lisäksi myös sellaisia tietolähteitä, jotka ovat juuri sillä hetkellä ajankohtaisia ja merkityksellisiä lasten ja nuorten elämässä. Monimuotoisten tietolähteiden käyttöön opitaan vähitellen, samoin kuin niiden kriittiseen arviointiin; siihen, että opetellaan puntaroimaan tiedon oikeellisuutta, sen luotettavuutta ja näkökulmia, arvoja, tarkoitusperiä, tekijänoikeutta ja sananvapautta (Rasi & Kangas 2018). Lasten kanssa voi tiedon kriittistä tarkastelua harjoitella esimerkiksi pohtimalla yhdessä sitä, miten media näkyy ja vaikuttaa heidän arjessaan, tai tutkimalla yhdessä mainoksia.
Monilukutaidon kehittymistä tukee se, että lapset oppivat tuottamaan, esittämään ja jakamaan tietoa monimuotoisesti; sanallisesti, kuvin, kaavioin tai videokuvin. Uudet lukutaidot -ohjelman mukaisesti lasten kanssa voi esimerkiksi ideoida ja tuottaa erilaisia mediasisältöjä, kuten digitarinoita tai ääni- tai videotuotoksia. Heidän kanssaan voi myös tehdä omia uutisia tai pelejä, joiden työvaiheisiin kuuluu yhteissuunnittelua, tiedon etsimistä ja tuottamista sekä esittämistä. Tärkeää tiedon tuottamisessa on oppia hyödyntämään monenlaisia tekstilajeja ja lasten omia, arjesta tuttuja tekstimaailmoja.
Yhtenä mediakasvatuksen tehtävänä on myös ohjata oppilaita käyttämään mediaa ja digitaalista teknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja eettisesti. Lasten kanssa voi esimerkiksi keskustella siitä, miten mediaa käytetään turvallisesti vuorovaikutuksessa tai millä tavoin toisen tekemää työtä kohdellaan.
Tulevaisuus saattaa pelottaa ja saada aikaan ahdistusta. Esimerkiksi Ilmastonmuutos huolestuttaa lapsia ja nuoria enemmän kuin kymmenen vuotta sitten (Nuorisobarometri, 2018). Myös koronapandemia on tuonut mukanaan uusia hyvinvointiin ja tulevaisuuteen liittyviä avoimia kysymyksiä. Olemme saaneet pohdittavaksemme koteihin ja kouluihin globaaleja huolia. Mediakasvatuksella meidän on mahdollista tarjota lapsille ja nuorille työkaluja maailman ymmärtämiseen, ja herättää heissä tulevaisuuden pelon ja ahdistuksen sijaan toivoa sekä tarve ja rohkeus omaan vaikuttamiseen.
Teksti: Marjaana Kangas, KT, dosentti
Lapin yliopisto, Media Education Hub
Kuva: DragonImages, iStock,
Kuvitus: Roosa Hepomäki
Mediakasvatus tarjoaa lapsille ja nuorille työkaluja maailman ymmärtämiseen, ja herättää heissä tulevaisuuden pelon ja ahdistuksen sijaan toivoa sekä tarvetta ja rohkeutta omaan vaikuttamiseen.
Lapin yliopiston kehittämä MOPPI-malli ohjaa ja kannustaa opettajatiimejä tukemaan oppilaiden monilukutaitoa ilmiölähtöisesti.
MOPPI-prosessi – Lapin yliopisto – University of Lapland – Lapplands universitet (ulapland.fi)
Lähteet
Rasi, P. & Kangas, M. (2018) Mediakasvatus osana opettajan työnkuvaa. Teoksessa V. Willman (toim.), Mediakasvatuksen käsikirja. EU: UNIPress, 11-34.
Sormunen, K. ym. (2021). Oppilaille oikeus oppia uutta luovaa teknologiaa V7: Politiikkasuositukset GM TP3 (aka.fi)