Ole esimerkkinä somessa
Kuvitellaan hetki, että tulet väsyneenä töistä kotiin. Päivä ei sujunut suunnitellusti. Heti aamulla työmatkalla satoi ja kastuit litimäräksi. Töissä asiat tippuivat kädestä, ja jouduit tekemään poissaolevan työkaverin tehtäviä, joten omat työt jäivät puolitiehen. Kotiin päästyäsi olet nälkäinen ja kiukkuinen. Rojahdat sohvalle ja selaat puhelintasi. Sovelluksiin on kilahtanut ärsyttäviä viestejä, ja nyt on aika kurittaa kommenteilla kaikkia ääliöitä, koko päivän edestä.
Aikuisilla on tärkeä rooli osoittaa nuorelle, kuinka digitaalisissa ympäristöissä kohdellaan muita kunnioittavasti. Toisinaan myös ne aikuiset, jotka ovat kiusaamista vastaan, saattavat itse käyttäytyä epäasiallisesti whatsapp-ryhmissä, kommenttikentissä ja vastaavilla areenoilla. Aikuisten nettikiusaaminen voi olla omasta mielestä oikeutettua kritiikkiä esimerkiksi opettajia, toisia vanhempia tai valmentajia kohtaan. Ammattilaisetkin syyllistyvät epäasialliseen viestintään.
“Nuori tarvitsee tukea oppiakseen virheistään. Odotamme monesti nuorilta kunnollista ja esimerkillistä käytöstä ruudun molemmilla puolilla, mutta aikuisten esimerkit loistavat poissaolollaan”, Aseman Lasten kiusaamiseen puuttuvan työn koordinaattori Mari Sirén kommentoi.
Harva tulee ajatelleeksi, että somekommentointi ja syötteiden selaaminen kuluttavat myös ympäristöä ja luonnonvaroja. Tietoverkoissa tapahtuva törkeä ja tarpeeton viestintä lisää digitaalisen datajätteen määrää, sillä jokainen sosiaalisen median vuorovaikutus – kuten viestit, kommentit ja vastaukset – tallentuu palvelimille, jotka toimivat jatkuvalla energiankulutuksella ja vaativat jäähdytysjärjestelmiä lämpötilan hallitsemiseksi. Kerran kirjoitetut kommentit myös jäävät palvelimille, eikä niiden poistaminen ole aina mahdollista.
“Ymmärtäväisempi ja harkitumpi kirjoittelu vähentää sisällön määrää. Provosoiva sisältö synnyttää ylimääräistä verkkoliikennettä ja pidentää käyttäjien ruutuaikaa, mikä osaltaan kasvattaa ympäristövaikutusten kokonaiskuormitusta”, Aseman Lasten viestintäkoordinaattori Essi Leppämäki pohtii.
Aikuiset selviävät seurauksitta
SOS-Lapsikylä toteutti lapsille suunnatun kyselyn marraskuussa 2024, jossa kartoitettiin kokemuksista aikuisten nettikäyttäytymiseen.
Kyselyssä aikuisten somekäyttäytymisestä ilmeni, että 26 vastaajasta 77 % on törmännyt aikuisten epäasialliseen käyttäytymiseen kommenteissa tai julkaisuissa. Vastaajat ovat kertoneet nähneensä muun muassa epäasiallista kielenkäyttöä, alentavaa puhetta, väärän tiedon levittämistä ja seksuaalissävytteisiä kommentteja.
Lapset ja nuoret totesivat kyselyssä, että näiden kommenttien näkeminen tuntuu inhottavalta ja hävettää. Kokemukset aiheuttavat heille pahaa mieltä ja pettymystä. Lapset ovat myös huolissaan siitä, että muut voivat ottaa tästä käyttäytymisestä mallia. “Outoa ajatella, että aikuiset ajattelevat, että sosiaalisessa mediassa saa kirjoittaa mitä tahansa ilman seurauksia. Minulle usein myös tulee paha mieli siitä, että aikuiset eivät edes yritä ymmärtää toisiaan,” kirjoitti yksi vastaaja.
Vastauksissa korostui, että aikuisten tulisi ajatella sosiaalista mediaa samalla tavalla kuin kasvotusten puhumista.
“Se mitä ei sanoisi toiselle kasvotusten, sitä ei tulisi myöskään kirjoittaa nettiin”, verkkoauttamisen asiantuntija Jasmin Ek SOS-Lapsikylästä toteaa.
Kasvokkainen keskustelu luo luotettavan maaperän viestinnälle
Joskus vaikkapa opettajalle lähetetyn vihaisen Wilma-viestin takana voi olla lapsen tai nuoren kertomus koulussa tapahtuneesta, mikä on yksi tulkinta, ei välttämättä koko totuus.
“Vanhemmalla voi myös olla hätä lapsensa puolesta ja hän voi pelätä, ettei koulu kykene tarttumaan lapsen kokemaan väärinkohteluun tai kiusaamiseen, tai vastaamaan lapsen tarvitsemaan tukeen”, Suomen Vanhempainliiton erityiskasvatuksen asiantuntija Sari Haapakangas pohtii.
Vanhemmat voivat kokea olevansa altavastaajina kodin ja koulun välisessä suhteessa, koska koululla on pedagoginen ja toimeenpaneva valta kouluasioissa. Sen vuoksi vanhempi saattaa nähdä, että ainoa mahdollisuus on puolustaa lastaan vaatimalla tai hyökkäämällä. Viesti saatetaan kirjoittaa myös tunnekuohun vallassa ja matkan päästä on helpompi sanoa asioita ei-rakentavassa hengessä. Hankalat asiat kannattaakin puhua auki puhelimessa tai tapaamisessa. Usein viestistäkin tulee rakentavampi, jos malttaa nukkua yön yli ja rauhoittua ennen viestin lähettämistä.
Kasvokkainen keskustelu uuden luokan aloittaessa opettajan ja muiden vanhempien kanssa luo luottamuksellisen maaperän myös kunnioittavalle viestinnälle puolin ja toisin. Tämä voi tapahtua vaikkapa luokkakohtaisia pelisääntöjä kasvatuksen tueksi vanhempainillassa pohdittaessa. Samalla voidaan pohtia yhdessä myös viestintää ja sopia vaikkapa rakentavan keskustelun pelisäännöistä.
Tyly viesti saa tylyn vastauksen
Omaa vuorovaikutustapaa on hyvä pohtia niin kasvotusten kuin somessa. Keskustelukulttuuri polarisoituu ja liikkumatila kapenee, kun whatsapp-ryhmissä haukutaan, arvostellaan tai mustamaalataan toisia aikuisia. Tämä voi johtaa siihen, että osa vanhemmista jättäytyy pois ryhmistä, joissa ollaan lapsen asioiden vuoksi.
“Usein tyly ja loukkaava viesti ja saa tylyn vastaanoton, joka ei vie asioita eteenpäin. Käytös välittyy lapsille ja nuorille, jotka seuraavat aikuisten kirjoittelua somealustoilla”, Mari Sirén jatkaa.
Jos hetkessä tulee kirjoitettua tunteen vallassa, on aina mahdollisuus keskustella asiasta jälkikäteen lapsen kanssa. Lapsen tai nuoren on tärkeää tietää, että tunteet kuuluvat ihmisyyteen, eikä niitä tarvitse vältellä, mutta pahan olon purkaminen toisiin epäreilulla tavalla ei kanna pitkälle – edes laitteen välityksellä.
Kirjoittajat: Aseman Lasten kiusaamiseen puuttuvan työn koordinaattori Mari Sirén ja viestintäkoordinaattori Essi Leppämäki, SOS-Lapsikylän verkkoauttamisen asiantuntija Jasmin Ek, Suomen Vanhempainliiton erityiskasvatuksen asiantuntija Sari Haapakangas ja viestinnän asiantuntija Leena Herlevi-Valtonen.
Kuva: Unsplash / Adrian Swancar