Monilukutaidolla myös mediamaailma haltuun
Tietoyhteiskunta on muuttanut lukemisen tapoja ja lukutaidon merkitystä. Lähes jokaiseen lukuhetkeen liittyy erilaisia digitaalisia välineitä ja mediaa. Vaikka lukutaitoa on edelleen myös se, että pystyy lukemaan pitkiä romaaneita tai tutkimusraportteja, on lukutaitoa myös se, että hahmottaa mediateksteistä faktan fiktiosta, oivaltaa dis- ja mis-informaation ja osaa arvioida kirjoittajan tarkoitusperiä. Lukutaitoa on kuvien lukeminen ja tulkinta, pikaviestien kirjoittaminen ja esimerkiksi monenlaisten ohjeiden ymmärtäminen.
Myös vuorovaikutteisuus erilaisissa palveluissa vaatii monenlaista lukutaitoa – arviointia, tulkintaa ja esimerkiksi luetun herättämien tunteiden havainnointia. Kun vastaanotamme provosoivan viestin somessa, pitäisi kyetä ymmärtämään sen herättämät tunteet ennen oman vastauksen laatimista. Meiltä myös vaaditaan päivä päivältä enemmän itseohjautuvuutta, asioiden hoitamista ilman ihmiskontaktia, ja kaikki tämä kehitys vaatii yhä parempaa lukutaitoa. Tätä kaikkea lukemisen moninaisuutta kuvaa hyvin käsite monilukutaito.
On helppo sortua ajattelemaan, että monilukutaito kehittyy kuin itsestään. Mukavaa olisi, jos nettisivut ja palvelut olisivat niin intuitiivisia, että ne melkein hoitaisivat asiat meidän puolestamme. Todellisuus on kuitenkin hyvin toisenlainen ja päivittäin silmämme harhailevat ruudulla etsien oikeaa nappia tai linkkiä. Tarvitsemme hyvin paljon uudenlaisia lukutaitoja perinteisen lukemisen rinnalle.
Se, millaiseksi monilukutaitomme tulevaisuudessa kehittyy, riippuu jokaisen omasta motivaatiosta, mutta myös tuesta ja mahdollisuudesta harjoitella lukutaitoja. Myös aktiivinen yhteiskunnan jäsen tarvitsee tukea lukutaitonsa kehittämiseen läpi elämän.
Kansallinen lukutaitostrategia julkaistiin marraskuussa 2021. Siinä kuvataan toimenpiteitä, joiden avulla vahvistamme monilukutaitoa, kykyä tuottaa monenlaisia tekstejä ja osallistua yhteiskuntaan niin digitaalisilla kuin perinteisilläkin lukemisen tavoilla. Strategian tavoitteena on kuvata monilukutaidon merkityksen lisäksi kaikki lukutaitotyöhön osallistuvat toimijat. Jokainen meistä osallistuu siihen työhön ja jokainen meistä voi vahvistaa monilukutaitoa Suomessa.
Teksti: Lukuliike ja Uudet Lukutaidot
Kuva: Nea Ilmevalta
Uudet lukutaidot kehittämisohjelmassa medialukutaidon ja ohjelmointiosaamisen osa-alueista vastaa Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, tieto- ja viestintäteknologisten taitojen osa-alueesta vastaa Opetushallitus.
Varhaiskasvatus ja esiopetus
Mediakasvatuksen tehtävänä on tukea lasten mahdollisuuksia toimia aktiivisesti ja ilmaista itseään yhteisössään. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa medialukutaito on osa laaja-alaista osaamista ja liitetään erityisesti monilukutaitoon.
• Tutustutaan eri medioihin ja kokeillaan median tuottamista leikinomaisesti turvallisissa ympäristöissä. Lasten elämään liittyvää mediasisältöä ja sen todenmukaisuutta pohditaan yhdessä lasten kanssa.
• Harjoitellaan kehittyvää lähde- ja mediakriittisyyttä. Lapsia ohjataan käyttämään mediaa vastuullisesti ottaen huomioon oma ja toisten hyvinvointi.
• Mediassa esiintyviä teemoja voidaan käsitellä lasten kanssa esimerkiksi liikunnallisissa leikeissä, piirtämällä tai draaman keinoin.
Varhaiskasvatussuunnitelman
perusteet (2018)
Perusopetus
Mediaosaaminen kehittyy kaikissa oppiaineissa läpi perusopetuksen ja se on mukana kaikissa laaja-alaisen osaamisen alueissa. Mediakasvatuksen tavoitteena on mediasisältöjen tulkitsemisen ja tuottamisen taitojen vahvistuminen sekä ja median ymmärtäminen kulttuurisena ilmiönä. Mediataitojen myötä oppilaita rohkaistaan vaikuttamaan ja osallistumaan erilaiseen toimintaan.
• Alaluokilla tutustutaan ikäkaudelle sopiviin mediateksteihin ja -ympäristöihin. Pohditaan tekstien tarkoitusta ja vaikutuspyrkimyksiä sekä harjoitellaan myös kriittistä medialukutaitoa. Yläluokilla edetään mediatekstien ja -ympäristöjen yhä analyyttisempaan ja kriittisempään tarkasteluun sekä omaan tuottamiseen.
• Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa kehitetään erilaisten monimuotoisten tekstien ymmärtämisen, tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Tutkitaan teksteissä käytettyjä vaikuttamisen keinoja sekä pohditaan tekstien tarkoitusperiä ja kohderyhmiä.
Perusopetuksen opetussuunnitelman
perusteet (2014)
Lukio
Medialukutaito kytkeytyy kaikkiin lukion kuuteen laaja-alaisen osaamisen alueeseen, mutta erityisen vahvasti yhteiskunnalliseen osaamiseen sekä globaali- ja kulttuuriosaamiseen.
• Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa medialukutaidon opiskelu syventää mediatekstien ja -sisältöjen kriittisen lukemisen, tuottamisen ja tulkitsemisen taitoja sekä mediakulttuurin ymmärtämistä. Opetuksessa käsitellään mm. sananvapautta, mediakritiikkiä, mediaetiikkaa, lähdekritiikkiä ja tekijänoikeuksia.
• Yhteiskuntaoppi oppiaineena edistää opiskelijan edellytyksiä kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen ja arviointiin. Opetuksen lähtökohtana on jatkuva median seuraaminen. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy hankkimaan monipuolista yhteiskunnallista ja taloudellista aineistoa tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen sekä tulkitsemaan ja arvioimaan kriittisesti sanallista, kuvallista ja tilastollista informaatiota. Lisäksi opiskelijan tulee kyetä tarkastelemaan ja arvioimaan median välityksellä tapahtuvaa yhteiskunnallista vallankäyttöä ja vaikuttamista sekä pohtimaan läpileikkaavasti eri tilanteissa median muuttuvaa merkitystä ja mediavaikuttamista.
• Historian oppiaineessa paneudutaan tiedon luotettavuuden kriittiseen arviointiin sekä ilmiöiden moniperspektiiviseen selittämiseen, oleellisen tiedon erottamiseen epäolennaisesta sekä historian tiedon tulkinnallisuuteen ja sen käyttöön yhteiskunnassa. Historian opiskelu syventää kykyä analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä ja arvioida niiden tuottajien tarkoitusperiä. Historialle ominainen tapa lukea ja tulkita lähteitä antaa valmiuksia arvioida tiedon luotettavuutta myös tämän päivän maailmassa.
• Katsomusaineissa tutkitaan uskontoja ja katsomuksia koskevia mediasisältöjä ja niiden näkymistä mediassa. Tärkeää on uskontoja ja katsomuksia koskevan medianäkyvyyden suhde muihin aiheisiin ja ilmiön laajuuden tarkastelu myös globaalisti.
• Terveystiedossa tarkastellaan mediaympäristön terveysvaikutuksia ja arvioidaan omia valintoja.
• Median lukiodiplomin suorituksessa opiskelija voi antaa näytön mediaosaamisestaan. Lukiodiplomissa voi osoittaa median välineiden, ilmaisukeinojen ja mahdollisuuksien luovaa käyttöä. Lisäksi voi osoittaa informaation kriittisen valinnan, tulkinnan, arvioinnin ja jäsentelyn taitoja.
Lukion opetussuunnitelman perusteet (2021)