Kriittinen medialukutaitoMediametka

Mediametka järjesti lokakuussa 2025 valtakunnallisen Oivallus-mediakasvatusseminaarin Tampereella teemalla Mediakasvatuksen merkittävä rooli demokratiakasvatuksessa. Paikalla oli 45 mediakasvatusalan asiantuntijaa eri puolilta Suomea. Seminaarin työpajojen, puheenvuorojen ja kohtaamisten viesti oli selkeä; mediakasvatuksella ja kriittisellä medialukutaidolla on elintärkeä merkitys demokratian ylläpitämisessä ja vahvistamisessa, kansalaisyhteiskunnan toiminnassa ja aktiivisessa yhteisöllisessä osallistumisessa. 

Demokratia vahvistuu mediakasvatuksen avulla

Työpajoissa ja puheenvuoroissa piirtyi vahva kokonaiskuva siitä, miten mediakasvatus ja demokratia kietoutuvat toisiinsa: tekoälyä käsittelevät työpajat avasivat osallistujille mahdollisuuksia tutkia uutta teknologiaa ja sen tarjoamia työkaluja uteliaasti, kriittisesti ja yhdessä keskustellen, kun taas vaikuttamista ja valtaa tarkastelevat työpajat syvensivät ymmärrystä siitä, miten media, retoriikka ja viestintä muokkaavat yhteiskunnallista osallisuutta ja toimijuutta. Puheenvuoroissa korostui tarve vahvistaa tekoälylukutaitoa ja tarjota nuorille tilaa osallistua demokraattiseen keskusteluun, samalla kun muistutettiin riippumattoman journalismin keskeisestä roolista demokraattisen yhteiskunnan ylläpitäjänä. Yhdessä nämä näkökulmat rakensivat selkeän viestin: mediakasvatus ei ole vain taitojen opettamista, vaan aktiivisen, yhdenvertaisen ja kriittisesti ajattelevan kansalaisuuden edellytys. 

Retoriikka ja vaikuttaminen osana mediakasvatusta

Mediametkan koulutussuunnittelijan Minna Laakson ohjaama työpaja käsitteli retoriikkaa ja vaikuttamista työvälineenä mediakasvatuksessa. Retoriikalla tarkoitetaan taitoa suostutella ja vaikuttaa yleisöön eli kykyä ilmaista itseään ja viestiä muille ihmisille omista tarkoituksistaan. Kriittisen mediakasvatuksen yhteydessä on tärkeää puhua retoriikasta ja retorisista keinoista, joita hyödynnetään paljon myös mediassa ja erilaisissa digitaalisissa alustoissa. Suomessa tarvitaan vielä paljon lisää opetusta retoriikkaa hyödyntävistä ja demokraattisuutta lisäävistä pedagogisista toimintamalleista.

Retoriikkatyöpajassa syntyi vilkasta keskustelua siitä, miten vaikuttaminen toimii digitaalisessa ajassa ja miksi digitaalisen retoriikan ymmärtäminen on jatkuvasti yhä tärkeämpää. Verkossa tapahtuva vaikuttaminen herätti osallistujissa sekä innostusta että huolta, ja erityisesti aikuisväestön tavoittaminen nousi puheenaiheeksi. Monilla oli kokemuksia siitä, kuinka vaikeaa on saada aikuisia mukaan koulutuksiin tai työpajoihin, vaikka hekin tarvitsisivat lisää ymmärrystä verkon viestinnällisistä ilmiöistä. Myös nuorten olisi tärkeää ymmärtää digitaalista retoriikkaa ja vaikuttamista, sillä he viettävät ison osan ajastaan erilaisissa median palveluissa ja altistuvat lukuisille vaikuttamisyrityksille, jotka usein heikentävät heidän omia osallistumiskeinoja demokraattiseen yhteiskuntaan. 

Retoriikkatyöpajan toinen keskeinen teema oli se, miten vahvasti tunteisiin vetoava, kärjistävä ja viihteellinen retoriikka vaikuttaa tämän päivän sosiaalisessa mediassa usein faktapohjaista viestintää tehokkaammin. Huumori, liioittelu ja henkilökohtainen puhuttelu kiinnittävät huomion nopeasti, mikä tekee juuri näistä toimintamalleista suosittuja vaikuttamisen keinoja. Siksi työpajassa korostui ajatus siitä, että mediakasvatukseen tulisi kuulua sekä erilaisten retoristen keinojen tunnistaminen että niiden taitava ja vastuullinen hyödyntäminen. Näiden taitojen avulla kuka tahansa voi navigoida paremmin verkon viestitulvassa ja osallistua rakentavasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. 

Retoriikkatyöpajassa esiteltiin tehtävä, jonka avulla voi harjoitella retoristen keinojen hyödyntämistä. Voit tutustua tehtävään ja hyödyntää sitä erilaisten kohderyhmien kanssa.