Lasten digiturvataidot eivät ole vielä valmiita – ja siksi tarvitsemme mediakasvatusta
Lähes seitsemänkymmentä prosenttia lapsista on päivittäin tekemisissä tuntemattomien ihmisten kanssa sosiaalisen median tai pelialustojen välityksellä, vaikka tunnistavatkin sen omaa turvallisuuttaan vaarantavaksi toiminnaksi, selviää Pelastakaa Lapset -järjestön ja Western Sydneyn yliopiston toteuttamasta kansainvälisestä tutkimuksesta.
Yhteydenpidon kannustimiksi lapset luettelivat kiinnostuksen laajentaa omaa sosiaalista verkostoaan sekä löytää uusia ystäviä välittömän ympäristön ulkopuolelta. Valtaosa kyselyyn vastanneista lapsista kertoi suhtautuvansa varovaisuudella tuntemattomien yhteydenottoihin ja tunnistavansa yleisimmät hälytysmerkit, kuten ulkonäön tai kehon kommentoinnin sekä henkilötietojen kalastelun. Huolimatta lasten parantuneesta kyvystä tunnistaa haitallisia yhteydenottoja, ei niiden määrä ole kuitenkaan vähentynyt. Päinvastoin grooming-tapausten määrä on ollut viime vuosina maailmanlaajuisessa kasvussa.
Pelastakaa Lasten Nettivihje on jo 22 vuoden ajan torjunut lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa verkkoympäristöissä sekä raportoinut lasten ja nuorten seksuaaliväkivaltakokemuksista Suomessa. Viime vuosien ajan verkkovälitteisen seksuaaliväkivallan muodot ovat lisääntyneet, ja niistä on tullut lapsille entistä vaikeampia tunnistaa.
“Erityisen huolestuttavaa on, että osa lapsista kertoi myös taloudellisista houkuttimista, jotka motivoivat rakentamaan yhteyttä tuntemattomien kanssa netin välityksellä”, kertoo Nettivihje-palvelun asiantuntija Emma Pösö.
Täysin ilman turvataitoja lapset eivät kuitenkaan toimi netissä
Lapset tunnistivat monipuolisesti keinoja haitallisten yhteydenottojen varalle: yksityisyysasetusten ja vahvojen salasanojen hyödyntäminen, yhteydenottojen estäminen ja raportointi alustojen ylläpidolle sekä tarvittaessa myös alustojen tai laitteiden käyttämisen lopettaminen.
“Olennaista onkin, että suuri osa lapsista ei kuitenkaan hyödyntänyt näitä strategioita aktiivisesti osana omaa toimintaansa sosiaalisessa mediassa”, painottaa digitaalisen hyvinvoinnin ja lapsen oikeuksien asiantuntija Marjaana Hulkko.
Lapset kokivat ilmiantamisen prosessit usein läpinäkymättömiksi ja raportoivat kertovansa ennemmin ystävilleen haitallisista yhteydenotoista kuin toimivansa virallista kanavaa pitkin.
Lapset toivovat vanhemmilta ja kouluilta aktiivisempaa roolia
Vaikka lapset kertoivat heillä olevan tietotaitoa turvallisesta mediankäytöstä, peräänkuuluttivat he laajemmin yhteiskunnallista vastuuta digitaalisen turvallisuuden varmistamiseksi. Erityistä aktiivisuutta ja kiinnostusta toivottiin vanhemmilta ja kouluilta.
“Huomionarvoista on, että lapset toivoivat aikuisilta selkeitä ja tiukkoja sääntöjä, joiden avulla heidän turvallisuuttaan suojeltaisiin digitaalisissa ympäristöissä,” Hulkko toteaa.
Lapset kokivat, ettei vanhemmilla ole tarpeeksi osaamista lapsia kohtaavista digitaalisen turvallisuuden haasteista. Samalla he painottivat, että vanhempien tulisi ymmärtää erilaisten digitaalisten ympäristöjen positiivisia ja lasten hyvinvointia tukevia ulottuvuuksia, kuten sosiaalisten verkostojen merkitystä. Lapset toivovatkin, että vanhemmille tarjottaisiin koulutusta digiympäristöjen merkityksestä sekä konkreettisista toimista, joilla he voisivat tukea lasten turvallisempaa toimintaa näissä ympäristöissä.
Lapset korostivat koulujen mediakasvatuksen tärkeyttä ja painottivat sen tarjoamista kaikille iästä ja asuinpaikasta riippumatta. Erityisen tärkeäksi koettiin lasten digiturvataitojen vahvistaminen osana muuta kouluopetusta. Lapset tunnistivat tarpeellisiksi taidoiksi muun muassa erilaisten riskien tunnistamisen, ymmärryksen erilaisten tietojen jakamisesta, asianmukaisen reagoinnin tuntemattomien yhteydenottoihin ja epäasialliseen käytökseen sekä tiedon siitä, mistä apua voi saada tarvittaessa.
Mediakasvattajat – teette tärkeää työtä!
“Vaikka tutkimukseen osallistuneet lapset korostivat myös lainsäädännön ja teknologiayritysten vastuuta digitaalisten ympäristöjen turvallisuuden parantamiseksi, ei mediakasvatuksen tärkeää roolia lasten digiturvallisuuden turvaamiseksi voi vähätellä”, muistuttaa Hulkko.
“Ja tässä tärkeässä työssä me Pelastakaa Lapsilla haluamme tukea kaikkia kasvattajia, niin kouluissa kuin kodeissa”, täydentää Pösö.
Pelastakaa Lasten Huippula-palvelu tarjoaa varhaiskasvatuksen ja alakoulujen opettajille helppokäyttöisiä ja laadukkaita materiaaleja mediakasvatuksen tueksi. Palvelun käyttö ja kaikki oppimateriaalit ovat ilmaisia ja koulujen käytössä valtakunnallisesti suomeksi ja ruotsiksi. Vanhemmat löytävät Huippulasta käytännönläheistä tietoa ja työkaluja perheen paremman digiarjen tueksi.
Pelastakaa Lasten Nettivihje on vihjepalvelu, jonne kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen, jos epäilee kohdanneensa netissä lapseen kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan liittyvää materiaalia tai toimintaa. Nettivihjeellä on erillinen nuorille suunnattu lomake, jolla nuori voi ilmoittaa omasta tai ystävänsä kokemuksesta. Nettivihje tekee töitä sen eteen, että lapsilla, huoltajilla ja lasten kanssa toimivilla ammattilaisilla on tietoa lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta, sen ennaltaehkäisystä ja siitä, miten toimia lapsen kohdattua seksuaaliväkivaltaa.
Teksti: Veera Träskelin, Marjaana Hulkko, Inka Kiuru ja Emma Pösö. Kirjoittajat ovat Pelastakaa Lapset ry:n Digitaalisen hyvinvoinnin ja lapsen oikeuksien sekä seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisyyn erikoistuneen Nettivihjeen asiantuntijoita.