Kolumni: Medialukutaito vahvistaa turvallisuuden tunnetta
Elämme aikaa, jolloin ympärillä tapahtuu ikäviä asioita ja median sisällöt ovat omiaan herättämään huolta arjessamme. Turvallisuuden tunnettamme horjuttaa moni asia. Välillä voi tuntua aivan kuin kulkisimme kriisistä toiseen. Medialukutaitomme on koetuksella, kun päivästä toiseen joudumme pohtimaan tiedon luotettavuutta ja kahlaamaan keskellä jatkuvasti muuttuvia tilanteita.
Kriisin sattuessa informaatiotulva tapahtumien ensihetkinä on valtava ja samaan aikaan sekava. Informaatiotilan valtaan pyrkiviä tahoja on useita, yhdellä motiivina mainosrahat, toisella tarkoituksena vaikuttaa tapahtumien jatkotarinoihin. Tilanteen hahmottaminen ja kokonaiskuvan saaminen ei tapahdu medialukijalle hetkessä. On luotettava virallisiin uutislähteisiin ja viranomaisten antamaan tietoon, jolta tässä ajassa vaaditaan nopeutta ja täsmällisyyttä. Silti huhut ja verkon ”viisaat tietäjät” ottavat meistä helposti vallan. Uteliaisuutemme voi näyttäytyä pakonomaisena tiedonhakuna, vaikka järki käskisi rauhoittumaan. Saatamme ahdistua näkemästämme; mikä on totta, mihin voi luottaa, kun päällimmäisenä mielen valtaa voimakkaat tunteet?
Tahallista väärää tai tahatonta vääristettyä tietoa leviää hyvin nopeasti erityisesti silloin, kun jotain kriittistä tapahtuu. Mielikuviimme, tunteisiimme ja viime kädessä käyttäytymiseemme voidaan yrittää vaikuttaa myös tahallisesti. Tämä niin sanottu informaatiovaikuttaminen näyttäytyy erityisesti erilaisissa yhteiskunnan häiriötilanteissa, jolloin olemme herkkiä peloille ja erilaisille reaktioille toimia tunteidemme vallassa jopa järjenvastaisesti. Osan vääristä ja vääristyneistä tiedoista voimme havaita ja ohittaa, osa saattaa jäädä taitavasti verhottuina kuitenkin huomaamatta. Hyvänä lähtökohtana on pysähtyä aina, jos jokin tapahtumaketju herättää tunteita. Tekoälyllä tuotetut sisällöt ovat entistä uskottavampia, jolloin harjaantuneenkin median käyttäjän voi olla vaikea tunnistaa, onko kuva, video tai teksti aito.
Medialukutaidolla on tärkeä merkitys meidän yksilöiden turvallisuuden tunteen ylläpitämisen, mutta laajemmin koko yhteiskunnan resilienssin eli kriisinkestävyyden näkökulmasta.
Kriiseihin varautuminen medialukutaidon vahvistamisen näkökulmasta on ajankohtainen koko kansaa koskettava kasvatustehtävä. Olemme viimeistään koronapandemian myötä oppineet, mitä tarkoittaa kotivara ja 72 tuntia – selviytymisen malli. Hyvän medialukutaidon voi ajatella olevan henkisen hyvinvoinnin kotivara, joka auttaa meitä ymmärtämään tapahtumia ja pysymään toimintakykyisinä hetkinä, jolloin hätäily ei auta – tarvittaessa tuon 72 tuntia. Medialukutaidolla on tärkeä merkitys meidän yksilöiden turvallisuuden tunteen ylläpitämisen, mutta laajemmin koko yhteiskunnan resilienssin eli kriisinkestävyyden näkökulmasta. Huolestuneina ja pelon valtaamina saattaisimme tehdä vääriä johtopäätöksiä ja lamaantua. Tällä hetkellä meiltä vaaditaan rauhallisuutta, kykyä pysähtyä ja uskallusta luottaa siihen, että asiat järjestyvät. Meitä suojaa demokratia, vahva kansalaisyhteiskunta ja osaava, erilaisiin häiriötilanteisiin vastaamaan kykenevä virkamieskunta.
Rauhallisena pysyminen ja maltin säilyttäminen on tärkeää, vaikka ympärillä velloisi provokaatioita ja mielipiteitämme kärjistäviä ulostuloja. Ymmärrys siitä, että ikävien tapahtumien yhteydessä ensimmäiset, myös viranomaisten välittämät tiedot voivat perustua riittämättömiin tietoihin. Viranomainen ei kuitenkaan viesti muuta kuin sen, minkä tietää – ei oletuksia, arvauksia, ei mitään sellaista, mikä olisi omiaan herättämään turhia pelkoja. Tämä uhkaisi kansalaisten toimintakykyä selviytyä.
Oikeastaan ajan kuvaa voisi tarkastella niinkin, että meistä itsestämme riippumattomat tapahtumat testaavat juuri sitä, miten nopeasti pystymme palauttamaan arjen uomiinsa ikävien hetkien jälkeen. Edelleen toimii vanha ohje, että pahan sulkeminen pois näkymättömistä ei poista syitä – se aiheuttaa ainoastaan kiellettyjä tasoja, joista ei ole lupa puhua. Ei edes silloin, kun epämääräisyydet jäävät pohdituttamaan. Osallistuminen yhteisten asioiden hoitamiseen ja toisistamme huolehtimiseen pitää huomiomme arjen jatkumisessa. Hyvän medialukutaidon myötä vahvistetaan turvallisuuden tunnetta sekä luottamusta yhteiskunnan kestävyyteen ja toisiimme.
Teksti: Riitta Björn, projektipäällikkö, KAVIn mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö
Kuva: Maria Vilja