Kestävä yhteiskunta tarvitsee myös ikääntyneiden mediataitoja
Euroopan ja muiden maailman rikkaimpien alueiden väestö ikääntyy nopeammin kuin koskaan ennen, ja eläkeläiset pysyvät aktiivisina aiempaa pidempään. Digitalisaatio tarjoaa uusia väyliä osallistua yhteiskuntaan, ylläpitää sosiaalisia suhteita ja hyödyntää palveluita. Samalla se asettaa kasvavia vaatimuksia, kuten tarpeen tunnistaa väärää tai harhaanjohtavaa tietoa informaation määrän lisääntyessä räjähdysmäisesti.
Jotta kansalaiset voivat pysyä mukana nopeasti kehittyvässä digitaalisessa yhteiskunnassa, tarvitaan jatkuvaa oppimista ja mediataitojen vahvistamista. Mediataidot eivät ole vain nuorten tai työikäisten etuoikeus, vaan välttämättömiä taitoja kaikille – myös ikääntyneille, jotta he voivat osallistua täysipainoisesti digitaaliseen yhteiskuntaan ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä.
Kenelle mediataidot kuuluvat?
Yhteiskunnassa vallalla oleva teknologiakeskeinen lähestymistapa yhdistää usein kielteisiä stereotypioita ikääntyneisiin. Heidät saatetaan nähdä yhtenäisenä joukkona, joka on vastahakoinen käyttämään teknologiaa, passiivinen ja riippuvainen muiden avusta. Tällainen yksinkertaistava käsitys jättää huomiotta sen, että ikääntyneiden joukko on hyvin monimuotoinen, ja moni heistä oppii ja hyödyntää uusia teknologioita aktiivisesti.
Elinikäinen oppiminen on monelle eläkeläiselle tuttua jo työelämästä. Moni on halukas kehittämään osaamistaan ja oppimaan uusia taitoja työelämän päättymisen jälkeenkin. Toisaalta on myös paljon ikääntyneitä, joille uusien taitojen oppiminen tapahtuu enemmän tai vähemmän pakon edessä.
Onkin tärkeää korostaa oppimisen hauskuutta ja hyötyjä yksilölle, jotta motivaatio oppia pysyisi yllä myös aktiivisen elämän loppuvaiheessa. Vaikka samat pedagogiset keinot ja materiaalit eivät aina sovi koulu- ja eläkeikäisille, uuden oppiminen voi tuottaa riemua iästä riippumatta.
Uuden oppiminen ei saisi kuitenkaan olla vain yksilön tai läheisten harteilla, vaan siihen tarvitaan oppimisen mahdollistavia rakenteita, monipuolista ja laajamittaista tukea. Tarvitaan matalan kynnyksen digitukea ja mahdollisuuksia oppia. Arvokasta oppimista voi tapahtua niin harrastusryhmän kerhotapaamisissa kuin kirjaston lainaustiskillä. Vertaistuen roolia ei tule unohtaa: monet ikääntyneet kokevat vertaiselta saadun digituen kiireettömäksi ja turvalliseksi tavaksi oppia uusia taitoja.
Kestävässä yhteiskunnassa kaikki osallistuvat
Ikääntyneet ovat tärkeä ja arvokas osa yhteiskuntaa, ja heidän tukemisensa mediataidoissa ja elinikäisessä oppimisessa hyödyttää meitä kaikkia. Kestävä kehitys ei koske vain ympäristöä ja taloutta, vaan myös inhimillistä ja sosiaalista kestävyyttä.
Uuden oppiminen vahvistaa rohkeutta ja itseluottamusta, ja tuo myös iloa ja uusia mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan. Aktiiviset ikääntyneet voivat jakaa osaamistaan ja elämänkokemustaan, mikä tukee sekä yhteisöllisyyttä että eri ryhmien välistä ymmärrystä, ja rakentaa kestävämpää yhteiskuntaa.
Jotta digitalisaatio voisi edistää taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä, yhteiskunnalla ei ole varaa jättää ikääntyneitä kehityksen ulkopuolelle. Kaikilla tulee olla mahdollisuus hyödyntää digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. Digitaalista syrjäytymistä vähennetään parhaiten tarjoamalla ohjausta ja tukea matalalla kynnyksellä.
Tutustu käynnissä olevaan Suomen, Viron ja Liettuan yhteiseen Nordplus-hankkeeseen “Navigating mis- and disinformation at an older age: Enhancing democratic participation, social sustainability, and digital skills through creative workshops and good practices”.
peda.net/jk/nordplus-adult-project-2024-2026
Tietoa seniorien digiopastuksista ja valtakunnallisesta etäopastuspalvelusta sekä SeniorSurfin materiaalipankki itseopiskeluun osoitteessa www.seniorsurf.fi/seniorit
Teksti: Emmaleena Niemi ja Nina Ziessler, Vanhustyön keskusliitto, Ikädigituki-hanke ja SeniorSurf-toiminta. Viivi Korpela, Jyväskylän yliopisto, väitöskirjatutkija.
Kuvat: Vanhustyön keskusliitto