Huijarit ovat siellä missä mekin, verkossa
Vietämme yhä enemmän aikaa netissä, ja miksipäs ei – sieltä löytyy tietoa, viihdettä, asiaa ja kavereita. Harmi kyllä, nettiin ovat siirtyneet myös rikolliset.
Verkko on nykyään huijareille houkutteleva paikka saalistaa. Siellä on paljon väkeä, ja aina joku käy pyydykseen. Verkkorikolliset onnistuvat myös kehittämään jatkuvasti uusia ja yhä vaikeammin vilungiksi havaittavia tapoja, joilla meidät saa haksahtamaan huijaukseen.
Huijausviesteissä vedotaan usein tunteisiimme: meitä pelotellaan tilin sulkemisella, uhkaillaan auktoriteeteilla tai vedotaan myötätuntoomme ja auttamisen haluumme. Viesteissä luodaan monesti tunne, että asialla on kiire, ja siihen pitää reagoida nopeasti.
Tyypillistä on tarjota jotain tuotetta erittäin halvalla, tai juuri minulle on luvassa jättimäisiä voittoja. Vanha neuvo pitää edelleen paikkansa: jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta.
Huijausviesteissä vedotaan usein tunteisiimme ja tarjotaan tuotetta erittäin halvalla.
On tavallista, että jokin tietty verkkorikollisten toimintatapa ryöpsähtää hetkeksi pinnalle. Viime aikoina mm. poliisin nimissä lähetetyt huijausviestit ovat olleet yleisiä.
Netin lisäksi rikolliset käyttävät hyväkseen myös puhelinta. Siihen voi tulla puheluja tai tekstiviestejä, joilla esimerkiksi pyritään saamaan meidät soittamaan takaisin maksullisiin puhelinnumeroihin tai luovuttamaan henkilökohtaisia tietoja. Erilaisia haittaohjelmia levitetään myös tekstiviesteillä ja WhatsAppilla.
Harkitse huolella – kerro muille – ilmoita viranomaisille
Terve epäluulo suojelee meitä verkkohuijareilta. Myös maltti on valttia: harkitse rauhassa ja jos vähänkään arveluttaa, linkkejä tai liitetiedostoja ei kannata avata. Käyttäjätunnuksia, salasanoja tai muita henkilökohtaisia tietoja ei pidä kertoa ulkopuolisille. Pankki tai viranomaiset eivät koskaan pyydä pankkitunnuksia, korttitietoja tai tunnuslukuja sähköpostin tai tekstiviestin välityksellä.
Jos törmäät epäilyttäviin viesteihin tai saat outoja puheluja, niistä kannattaa kertoa muille. Kaikki eivät välttämättä ole itse törmänneet huijausyrityksiin – ainakaan niiden jokaiseen muotoon. Kun asiasta on kuullut aiemmin, huijaus on omalle kohdalle sattuessa helpompi tunnistaa.
Vaikka olisimme kuinka huolellisia, jokainen meistä saattaa epähuomiossa joutua huijarin ansaan. Siinä ei ole mitään hävettävää. Jos näin käy, asiaan kannattaa reagoida saman tien.
Jos epäilet, että verkkopalvelusi salasana on päätynyt jonkun ulkopuolisen tietoon, vaihda se välittömästi. Jos pankkitietosi ovat joutuneet vääriin käsiin, ota yhteyttä pankkiin ja sulje palvelut mahdollisimman pian. Jos epäilet rikosta, asiasta kannattaa ilmoittaa poliisille ja tehdä rikosilmoitus. Apua löytyy myös Rikosuhripäivystyksestä.
Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskukselle voivat myös yksittäiset henkilöt ilmoittaa erilaisista kohtaamistaan tietoturvaloukkauksista, mm. huijaus- ja kalasteluyrityksistä. Tämä auttaa viranomaisia keräämään tietoa, selvittämään tapauksia ja tiedottamaan vallalla olevista huijaustavoista.
Teksti: Sari Laine-Lassila, viestintäpäällikkö, FiCom ry
Artikkelikuva: 123RF